Sivallus, vastaisku, kipakka vastaus. Muun muassa näillä tavoin synonyymisanakirja kuvaa sanaa palaute. Kovin negatiivissävytteistä, jos minulta kysytään. Miksi palautetta mustamaalataan tällä lailla? Eikö juuri palautteen saaminen auta meitä kehittymään, huomaamaan virheemme ja ennen kaikkea vahvuutemme?
Onnistuneen palautteen antamisen perustana ovat hyvät kommunikaatiotaidot ja tilannetaju. Korjaavaa palautetta annettaessa on huomioitava palautteen vastaanottaja. Opetusklinikalla opiskelijat ja kliiniset opettajat tietävät kuitenkin toisistaan kovin vähän klinikan ovien ulkopuolella.
Koskaan ei tiedä, kenelle antaa palautetta: juuri eronneelle tai esimerkiksi lähimmäisensä menettäneelle. On siis tärkeää huomioida vastaanottajan mielentila ja antaa korjaava palaute kahden kesken, mahdollisimman stressittömässä ja neutraalissa tilanteessa.
Jos korjaavaa palautetta antaa sopimattomassa tilanteessa, vastaanottaja voi helposti tulkita sen negatiivisena palautteena. Tunteiden polarisoituminen ja ennakkoluulot saavat aikaan vääriä käsityksiä palautteen todellisesta tarkoitusperästä.
Kehumisen ja korjaavan palautteen tulisi kulkea käsi kädessä. Positiivista palautetta – ihan yksittäisen sanankin muodossa – on tärkeää saada erityisesti uutta opetellessa. Sitä tulisi antaa mahdollisimman konkreettisesti, heti kun siihen on aihetta.
Lisäksi positiivista palautetta tulisi antaa ilmeiden ja eleiden avulla. Aito hymy kehuessa tekee palautteesta aidomman ja henkilökohtaisemman tuntuista. Vuolaskin kehu tuntuu tekaistulta, jos positiivisuutta ei huomaa kasvoista ja äänensävystä.
Jos kehuun yhdistetään korjaavaa palautetta, tulisi se antaa erillisenä tai käyttää ja-konjunktiota eikä mutta-sanaa, joka helposti mitätöi edeltävän positiivisenkin palautteen vastaanottajan mielessä.
Eräs opettaja innostui kerran kehumaan minua vuolaasti löydettyäni kruunun alle salakavalasti sujahtaneen palatinaalisen kariesvaurion. Kyseinen opettaja on tullut ympäri opetusklinikkaa tunnetuksi erinomaisen positiivisesta ja lämpimästä asenteestaan.
Vaikkakin muut opettajat antavat kehuja toisinaan, tämä palaute jäi erityisesti mieleeni sen aitouden takia. Palautetta antaessaan hän ilmaisi omaa innostustaan äänensävynsä ja ilmeidensä avulla. Häntä oli niin kovin helppo uskoa: olin onnistunut, ja vieläpä mainiosti! Kiitos Leo, muistan palautteesi pitkään!
Jokaisella – varsinkin opiskelijoilla – on tarve saada palautetta tekemisestään. Opiskelijoille tulee jatkuvasti uusia tilanteita vastaan. Jos selviydymme mielestämme hyvin, olisi hienoa kuulla se myös opettajan sanomana.
Kehuja tarvitsee välillä myös ihan vaikka ahkeruudesta tai hyvästä yrityksestä, aina ei tarvitse onnistua sataprosenttisesti kehun ansaitakseen. Jos opiskelija on maansa myynyt hankalan hoidon jälkeen, voi kehuja antaa esimerkiksi hyvästä anamneesista tai ammattimaisesta kommunikaatiosta potilaan kanssa. Positiivinen palaute jättää muistijäljen, motivaation opiskella ja nälän saada osakseen lisää kehuja.
Emme voi kasvaa itsevarmoiksi hammaslääkäreiksi ilman palautetta. Toivon, että saamme sitä osaksemme mahdollisimman usein, positiivisesti annettuna. Yksinkertaisin kannustus on hymy – siitä näkee, että sydän on läsnä.
Minka Halava
Kirjoittaja on neljännen vuosikurssin denttari Helsingistä.