Muistisairaudet lisääntyvät väestön ikääntyessä. Muistisairauksiin ei toistaiseksi ole parantavaa hoitoa, mutta dementiaa pyritään ehkäisemään puuttumalla ajoissa riskitekijöihin, kuten elämäntapoihin. Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia ikääntyneiden elintapaohjelmasta. Tutkijoita kiinnostavat dementian ehkäisyssä myös hampaiden kiinnityskudossairaudet, joiden merkitys riskitekijänä alkaa avautua.
Nyt julkaistussa, kattavassa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin hampaiden kiinnityskudossairauksien yhteyttä kognition heikentymiseen ja dementiaan.
Aineisto koostui pitkittäistutkimuksista, jotka oli julkaistu huhtikuuhun 2022 mennessä, ja joissa vasteena oli heikentynyt kognitio ja/tai dementia ja altisteena kiinnityskudosten kunto. Viidestä sähköisestä tietokannasta identifioitiin yhteensä 2 132 tutkimusta liittyen heikentyneeseen kognitioon ja 2 023 tutkimusta liittyen dementiaan. Näistä 47 tutkimusta (24 heikentyneestä kognitiosta ja 23 dementiasta) sisällytettiin meta-analyysiin. Tutkimuksista tehtiin myös laadullinen analyysi.
Tulosten mukaan huono kiinnityskudosten terveys (parodontiitti, syventyneet ientaskut, alveoliluukato tai hampaiden menetys) yhdistyivät heikentyneeseen kognitioon (OR = 1,23; 1,05–1,44) ja dementiaan (HR = 1,21; 1,07–1,38). Tarkasteltaessa erikseen kiinnityskudosten kuntoa kuvaavia mittareita hampaiden menetys itsenäisesti yhdistyi sekä heikentyneeseen kognitioon (OR = 1,23; 1,09–1,39) että dementiaan (HR = 1,13; 1,04–1,23). Kun analyysit ositettiin hampaiden lukumäärän mukaan, osittainen hampaiden menetys yhdistyi itsenäisesti heikentyneeseen kognitioon (OR = 1,50; 1,02–2,23). Täydellinen hampaattomuus oli taas merkittävä dementian riskitekijä (HR = 1,23; 1,05–1,45). Tutkimusten laadullisen analyysin perusteella näytön aste on kuitenkin heikko. Todetut yhteydet selittyivät osin käänteisellä syy-yhteydellä, eli heikentynyt kognitio tai dementia on huonon suunterveyden riski eikä päinvastoin. Taustalla vaikuttavat kummankin sairauden yhteiset riskitekijät.
Keskeinen havainto on se, että hampaiden kiinnityskudosten huono kunto, erityisesti hampaiden menetys, on muistisairauksien riskitekijä. Tähän riskiin voidaan puuttua hyvällä omahoidolla ja säännöllisillä suun terveydenhuoltopalveluilla. Näin voidaan mahdollisesti ainakin jossain määrin pienentää kognition heikentymisen ja dementian riskiä. Koska katsauksesta saatu tieteellinen näyttö ei ole kovin vahvaa – tutkimusten toteutus oli vaihtelevaa ja menetelmissä puutteita – tarvitaan lisää tutkimusta. Näissä jatkotutkimuksissa pitäisi kiinnittää huomiota sekä kiinnityskudosten että kognition mittaamiseen ja standardointiin sekä käänteisen yhteyden huomiointiin.
Painotuoretta tiedettä esittelee kansainvälisissä lehdissä juuri julkaistuja suomalaistutkijoiden tuloksia.
Periodontal health, cognitive decline, and dementia: A systematic review and meta-analysis of longitudinal studies
Sam Asher1, Ruth Stephen2, Päivi Mäntylä1,3, Anna Liisa Suominen1,3, Alina Solomon2,4,5
1 Hammaslääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto (UEF), Kuopio
2 Kliinisen lääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto (UEF), Kuopio
3 Hammaslääketieteen opetusklinikka, Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS)
4 Division of Clinical Geriatrics, NVS, Karolinska Institute, Stockholm, Sweden
5 Aging Epidemiology Research Unit, School of Public Health, Imperial College London, London, UK
J Am Geriatr Soc 2022; 1–15. Julkaistu verkossa 8.9.2022. doi:10.1111/jgs.17978