Huoli nuorten miesten suunterveydestä ja suunhoitotavoista puhuttaa alallamme, ja toimintaa tulisikin miettiä ja suunnata kohdennetusti juuri heille. Kutsunnat ovat loistava tilaisuus tavoittaa pojista lähes koko 18-vuotiaiden ikäluokka.
Kouluterveyskyselyissä nähdään vuosi toisensa jälkeen poikien tyttöjä huonommat harjaamistottumukset. Harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä hampaita harjaavia oli syyskuussa julkistettujen vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista pojista jopa 65 % ja lukiolaispojista 43 %.
Tutkimuksissa todetaan lisäksi karieksen polarisoituvan joillekin nuorille, vaikka osa nuorista onkin tervehampaisia.
Espoossa, kuten myös Helsingissä ja Vantaalla, päätettiin viisi vuotta sitten lähteä mukaan kutsuntoihin. Toimintaa perusteltiin kouluterveyskyselyn tulosten lisäksi Espoossa työskennelleiden ylihammaslääkäri Jouko Kallion ja EHL, HLT, FM, yliopistonlehtori Antti Kämpin väitöstutkimustuloksin. Karieksen polarisoituminen tulee esille molemmissa tutkimuksissa.
Kutsunnat kestävät Espoossa kaksi viikkoa, ja jokaisena päivänä kutsuntapaikalla on kaksi tai kolme suunterveyden esiin tuomisesta innostunutta suun terveydenhuollon työntekijää. Oman henkilöstön määrä riippuu siitä, onko paikalla suuhygienistiopiskelijoita Metropolia ammattikorkeakoulusta tai suun terveydenhuoltoon suuntaavia lähihoitajaopiskelijoita Stadin ammattiopistosta. Samalla toteutuu luonteva yhteistyö koulujen ja työelämän välillä, päivitämme toinen tosiamme.
Puolustusvoimien osuuden jälkeen meillä on ensin lyhyt tietoisku kaikille. Kutsuntojen virallisten vaiheiden jälkeen, kun nuoret ovat käyneet kahvilla, otamme heidät vastaan aulassa yhdessä Espoon liikuntatoimen kanssa, aamupäivän jännityksen jälkeen jo vähän rennommissa tunnelmissa.
Puhumme samaa kieltä liikuntatoimen kanssa: ”Oletko jo inttikunnossa ja ellet ole, olisiko nyt hyvä aika alkaa tehdä asialle jotakin?” ”Entä mitenkä se suun kunto?” Tavoitteemme on yhteinen: tässä tähdätään pitemmälle kestäviin hyviin elämäntapoihin eikä vain armeija-aikaan. Nuoret ovat tässä tilanteessa aika otollisessa vaiheessa miettimään tulevaisuutta ja vastuuta itsestään.
Kyse on rennoista kohtaamisista, jotka teemme omalla persoonallamme. Opiskelijat tuovat mukavan lisän ollen lähes samanikäisiä kuin kutsuntoihin osallistuvat. Miten tehokasta joskus on se, kun samanikäinen naishenkilö kehottaa poikia miettimään, mitä hyvää voisi seurata siitä, että muuttaisi hieman tottumuksiaan. Tai puhuu nuuskasta vapautuneesti tämän ajan ilmiönä, ”joka kuitenkin tekee miehestä niin ällöttävän”.
Kutsunnoissa on myös niitä, joilla on jokin terveydellinen syy olla menemättä armeijaan. Sosiaalisesti syrjäytyneet nuoret kuuluvat usein myös tähän ryhmään ja näkyvät tässäkin tilaisuudessa. Oppimiskokemuksena nämä kohtaamiset ovat voimakkaita, ja opiskelijoilta tuleekin palautetta siitä, miten nämä tapaukset saavat silmät aukeamaan. Kaikki eivät kerta kaikkiaan välitä suunterveydestään (eivätkä muutenkaan terveydestään) tai heillä ei ole voimia tai varaa siihen. Erityisesti heitä varten meillä on mukana tietokone varataksemme hammashoitoon ajan saman tien. Joillekin kynnys soittaa itse ajanvaraukseen voi olla aivan liian suuri.
Kaksi viikkoa, noin 1 500–2 000 nuorta miestä, innostuneet omat työntekijät, alkuun varautuneet opiskelijat, jotka aina syttyvät päivän kuluessa, mukavat yhteistyökumppanit liikuntatoimesta ja puolustusvoimilta, niistä on meidän Espoon kutsunnat tehty!
Kannattaa miettiä, sopisiko tällainen toimintatavaksi niihinkin kuntiin, joissa tätä ei vielä ole kokeiltu.
Viitteet:
Kallio J, Kallio J, Pesonen T, Rahkonen O, Murtomaa H. Hammashoitopalvelujen käyttämättömyys. Voiko syynä olla muutakin kuin terveet hampaat? Yhteiskuntapolitiikka 2013; 1: 20–34. [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201302131817].
Kämppi A. Identifying dental restorative treatment need in healthy young adults at individual and population level. Väitös 2015. [http://urn.fi/urn:isbn:9789526209128].
Vinkki-palstalla kerrotaan hyvistä käytännöistä ja jaetaan ideoita myös muiden käyttöön.