Suositun viihdeohjelman voittaja – ehkä pikemmin vähävarainen kuin varoissaan oleva nuorukainen – saa viimeisessä jaksossa palkinnoksi kymmeniätuhansia euroja. Mihin hän käyttää rahaa, kun sitä nyt on?
– Hammaslääkäriin pitäis päästä.
Tässä on hyvä esimerkki siitä, miten eriarvoiseen asemaan suun terveydenhuollon asiakkaat on asetettu terveydenhuollon kentässä. Tämä nuorimies tiesi tarvitsevansa mittavan hammasremontin, mutta hänellä ei ollut siihen varaa ennen voittoa. Tai hän ei ainakaan priorisoinut hoitoon hakeutumista korkealle, ennen kuin olisi riittävästi rahaa hoidattaa hampaat kuntoon. Näinhän sen ei pitäisi olla. Ihmisten on tehtävä rahankäytössä valintoja, ja ikävän usein nämä valinnat myös siirtävät suun terveydenhuollon palvelut sinne häntäpäähän.
Moni on ainakin kuullut ja tietää ja ymmärtääkin suunterveyden merkityksen yleisterveydelleen, hyvinvoinnilleen ja sosiaaliselle elämälleen. Kalliit asiakasmaksut kuitenkin lykkäävät hoitoon hakeutumista. Kotitaloudet maksavat suun terveydenhuollosta omavastuuosuutena julkisella sektorilla yli 40 prosenttia ja yksityisellä noin 85 prosenttia. Koronakevään yt-neuvottelut, lomautukset ja irtisanomiset tuovat tähän jo ennestään vaikeaan yhtälöön lisää haasteita.
Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi elokuun puolivälissä Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportin, jossa varoitetaan huono-osaisuuden periytymisestä. Suomessa taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut entisestään ja jatkaa kasvuaan. Tulo- ja varallisuuserojen kasvu heijastuu eriarvoisuuden kasvuna yhteiskunnan eri osa-alueille. Tällä puolestaan on vaikutuksensa siihen, miten suomalaisten suut voivat. Suunterveys on yhteiskunnan tilan peili.
Koulutuksella on suuri merkitys eriarvoisuuden vähentäjänä. Tavat ja tottumukset opitaan kotona. Tiedetään, että korkea koulutus vähentää työttömäksi jäämisen riskiä ja lyhentää työttömyyden kestoa, vähentää terveysongelmia sekä ennustaa parempaa palkkaa kuin kouluttamattomilla. Koulutuksella on huomattava yhteys myös hampaiden harjaustottumuksiin eli suun omahoitamiseen. Sosioekonomisen statuksen näkee suomalaisen suusta.
Kalevi Sorsa -säätiön raportin päätelmissä todetaan, että jos terveyseroja halutaan kaventaa, tarvitaan kohdennettuja keinoja kaikista heikoimmassa asemassa olevien terveyden parantamiseksi. Tämä pätee myös suun terveydenhuoltoon. Syrjäytymisen ennalta ehkäisyssä suun terveydenhuollolla on oma tärkeä roolinsa. Meidän on entistä enemmän pohdittava niitä keinoja, millä huolehdimme heikommassa asemassa olevien tarpeista.
Meillä on edessä haastavat ajat. Koronan entisestään kasvattama hoitovelka pitäisi kuroa kiinni. Meillä on riittävästi hammaslääkäreitä tähän työhön, kunhan suun terveydenhuollon rahoitus saataisiin kuntoon. Hammaslääkäriliitto tekee vaikuttamistyötä ja pyrkii lisäämään päättäjien ymmärrystä suunterveyden merkityksestä. Seuraavien vuosien budjeteissa tulee panostaa suun terveydenhuollon palvelujen kehittämiseen, riittävien resurssien turvaamiseen ja kertyneen hoitovelan umpeen kuromiseen. Suun infektiot eivät odottamalla parane. Hammaslääkäriliiton ehdotus on, että Kela-korvausta korotettaisiin ja korotus kohdennettaisiin suun ja hampaiston tutkimukseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja kiinnityskudossairauksien hoitoon.
Vaikka vastuu hyvästä suuhygieniasta on lopulta jokaisella itsellään, meidän ammattilaisten vastaanotolla antamalla motivoivalla omahoidon ohjauksella on paljon merkitystä. Sitä varten on ensin päästävä vastaanotolle.