Post

PuheenvuoroEnemmän huomiota ympärivuorokautisen hoivan asukkaiden suunterveyteen

30.3.2020Kaija Hiltunen, Riitta Saarela, Päivi Mäntylä
istock_vanhuspotilas
Kuva: iStockphoto

Suun hoitamatta jäämisen vaara lisääntyy iän myötä huomattavasti. Palveluasumisen ja laitoshoidon asukkailla suun puhtauden ongelmat ovat yleisiä, eikä tilanne riipu siitä, puhdistaako hampaat asukas vai häntä hoitava henkilö. Ympärivuorokautiseen hoivaan siirryttäessä suun terveydentilan ja sen ylläpidon tulee ehdottomasti kuulua palvelutarpeen arviointiin.

Selvitimme ympärivuorokautisen palveluasumisen ja laitoshoidon asukkaiden suunterveydentilaa ja siihen liittyviä tekijöitä Helsingissä. Suunterveys tutkittiin perusteellisesti 393 asukkaalta. Tutkittavien keski-ikä oli 83,5 vuotta ja heistä enemmistö (74,5 %) oli naisia.

Laitoshoidon asukkaista (n = 179) yli puolet oli jonkun muun toteuttaman suun ja hampaiden puhdistamisen varassa. Avustettuna suun puhdistaminen sujui ongelmitta vain runsaalla kolmanneksella. Puhdistaminen vaati enemmän tai vähemmän houkuttelua kaikista tutkituista noin 50 %:lla, eikä onnistunut lainkaan noin 10 %:lla. Kliinisen tutkimuksen perusteella suuhygienian taso oli yhtä heikko riippumatta siitä, puhdistiko hampaat asukas vai hoitohenkilökunta.  

Tutkituista henkilöistä 275 (70 %) oli hampaallisia, ja heistä noin kolmella prosentilla oli terveet kiinnityskudokset. Hampaallisista tutkituista 114:llä (42 %) oli jäännösjuuriksi luokiteltavia ikenen tasolle vaurioituneita hampaita (hampaan kruunu menetetty) ja heistä 88:lla (32 %) oli liikkuvia hampaita.

Lähes kolmanneksella kaikista asukkaista todettiin hampaan kruunun avokariesvaurioita ja lähes puolella karioituneita juuripintoja. Hampaattomia asukkaita oli 393 tutkitusta yhteensä 100. Noin puolet hampaattomista käytti proteeseja satunnaisesti. Yli 40 %:ssa proteeseista todettiin korjaustarve.

WHO:n 2015 julkaisemassa raportissa todetaan hyvän suunterveyden ehkäisevän kroonisia sairauksia, mutta samalla olevan yleisesti laiminlyöty terveenä ikääntymisen osa-alue. Yhteiskunnassa väestö polarisoituu ja niin näyttää tapahtuvan myös ikääntyvien suunterveydessä. Yhä useampi vanhus ikääntyy hampaallisena. Näyttää kuitenkin siltä, että samaan aikaan lisääntyy myös niiden hampaattomien määrä, joilla ei ole ollenkaan proteesia käytössään. Nämä ns. ikenillä syöjät ovat purentaelimistöinvalideja verrattuna hampaallisina ikääntyviin.

Vaikka jo pitkään on tiedetty hampaattomuuden vähenevän ja hoidettavien hampaiden määrän lisääntyvän, silti tutkimuksen osoittama hampaallisten ympärivuorokautisessa hoidossa olevien määrä yllätti. Sama kehitys jatkunee tulevaisuudessa. Tämä tulee lisäämään suunterveyden hoidon ja ylläpitämisen tarvetta huomattavasti.

Helsingissä toteutettu tutkimus osoittaa, että suunterveysasioiden edistäminen vaatii lisäpanostusta hoitohenkilökunnan koulutukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Suunterveyden ammattilaisten on kiinnitettävä huomiota ennakoivaan suunterveyssuunnitelmaan ja oikea-aikaisiin hoitotoimenpiteisiin, jotta kaikkien, myös ikääntyneiden, ansaitsema hyvä suunterveys olisi totta.

Tutkimuksen alustavat tulokset on julkaistu Helsingin kaupungin tutkimukset ja raportit -sarjassa: https://www.hel.fi/sote/fi/esittely/julkaisut/tutkimukset-ja-raportit/. Myös aiheesta kiinnostuneille väitöskirjan tekijöille on töitä tarjolla.

Etsitkö näitä?