Diabetes ja korkea ikä lisäävät merkittävästi vaikea-asteisen COVID-19-taudin riskiä. Diabeteksen ja parodontiitin välillä puolestaan on kaksisuuntainen yhteys. Diabetes lisää potilaan riskiä sairastua parodontiittiin, kun taas hoitamaton parodontiitti on yhteydessä kohonneisiin verensokeriarvoihin ja heikentää diabeteksen hoitotasapainoa. Diabetes ja siihen liittyvä hyperglykemia heikentävät potilaan luontaista immuniteettia ja häiritsevät mm. mononukleaaristen ja polymorfonukleaaristen solujen toimintaa, mikä edesauttaa aggressiivisen, patogeenisen subgingivaalisen bakteerikasvuston syntymistä. Näin ollen hoitamattomat parodontiitti ja diabetes saattavat yhdessä muodostaa noidankehän, jota ei käytännössä voi hallita ilman samanaikaista, tehokasta terveydenhuollon ammattilaisten väliintuloa.
Parodontiitti lisää kehon systeemistä tulehdusta, sillä tulehtuneesta parodontaalikudoksesta vapautuu verenkiertoon bakteeritoksiineja, välittäjäaineita ja kudostuhoaineita (mm. sytokiineja ja metalloproteinaaseja). Tämän seurauksena akuutin vaiheen proteiinien tuotanto maksassa saattaa lisääntyä, mikä voimistaa systeemistä tulehdusta edelleen. Parodontiitilla on yhteys moneen niistä sairauksista, joiden on todettu liittyvän vaikea-asteiseen COVID-19-tautiin. Vaikeilla COVID-19-tautitapauksilla ja parodontiitin esiintyvyydellä näyttäisikin olevan samankaltainen ikäjakauma. Lisäksi nykyiset COVID-19-kuolleisuustilastot infrastruktuuriltaan ja elintasoltaan vertailukelpoisissa Euroopan maissa viittaavat siihen, että maissa, joissa ei ole säännöllistä, valtion tukemaa suunterveyden tarkastus- ja hoitojärjestelmää (kuten Belgia, Italia ja Espanja), kuolleisuus on huomattavasti korkeampi kuin maissa, joissa suun terveydenhuolto on paremmin järjestetty (kuten Saksa, Itävalta ja Norja).
Suunterveydellä onkin mahdollisesti tärkeä yhteys COVID-19-tautiin. Tämä yhteys voi selittää sen, että etenkin vanhemmilla diabetespotilailla on suurempi riski sairastaa COVID-19-tauti vaikea-asteisena. Vaikea-asteisen COVID-19:n ehkäisemisen näkökulmasta voisikin olla hyödyllistä kohdentaa suunterveyden parantamiseen tähtäävät toimet riskipotilaisiin, joilla on parodontiitti ja diabetes (tai muu COVID-19-komplikaatioille altistava liitännäissairaus). Vakiintuneiden menettelytapojen (esim. periodontal screening index, PSI) lisäksi biomerkkiaineseulonta voisi olla hyödyllinen keino tunnistaa ajoissa näiden riskipotilaiden suun aktiivinen kudostuho ja kasvanut COVID-19-komplikaatioriski. Esimerkiksi suunesteiden aktiivisen matriksin metalloproteinaasi-8:n (aMMP-8) pitoisuutta mittaavaa tuolinvieruspikatestiä voi käyttää parodontiittipotilaiden lisäksi prediabetes- ja diabetesriskipotilaiden seulontaan ja tunnistamiseen, kuten äskettäin julkaistussa tutkimuksessamme totesimme. Aktiivisen matriksin metalloproteinaasi 8:n seulonnan käyttöä poikkitieteellisessä riskinarvioinnissa suosittelevat mm. saksalainen parodontologiayhdistys DG PARO sekä Saksan hammas-, suu- ja leukakirurgiayhdistys DGZMK. COVID-19-riskipotilaille voitaisiin tarjota asianmukaista, yksilöllistä hammashoitoa, eli esimerkiksi säännöllistä anti-infektiivistä hoitoa ja omahoidon ohjausta, suuhygienian parantamiseksi. Tämä voisi mahdollisesti pienentää vakavien COVID-19-tautitapauksien riskiä.
Painotuoretta tiedettä esittelee kansainvälisissä lehdissä juuri julkaistuja suomalaistutkijoiden tuloksia.
Warum sind Diabetiker durch das Coronavirus (CoV-2) besonders gefährdet? COVID-19: Orale Diagnostik und bedarfsgerechte Prävention für Patienten und Fachärzte
Andreas Pfützner1,2, Timo A. Sorsa3,4, Solomon O. Nwhator5, Ismo T. Räisänen4, Dimitra Sakellari6, Jan Kunde7, Bernd Kleine-Gunk8,9, Roland Frankenberger10
1 Pfützner Science & Health Institute, Mainz
2 University for Digital Technologies in Medicine and Dentistry, Wiltz,
Luxemburg
3 Department of Oral Diseases, Karolinska Institutet, Huddinge, Schweden
4 Department of Oral and Maxillofacial Diseases, Helsinki University and
University Hospital, Helsinki, Finnland
5 Department of Preventive and Community Dentistry, Obafemi Awolowo
University, Ile-Ife, Nigeria
6 Department of Preventive Dentistry, Periodontology, and Implant Biology,
Aristotle University of Thessaloniki, Thessaloniki, Griechenland
7 Stiftung Mundgesundheit, Solingen
8 Metropol Medical Center, Nürnberg
9 Deutsche Gesellschaft für Anti-Aging Medizin, Lengede
10 Phillips-Universität, Medizinisches Zentrum für Zahnheilkunde, Marburg
Zahnmedicin, Management, Kultur
Julkaistu kesäkuussa 2020.