Hammasamalgaamin käyttö päättyy vuonna 2030, ja siksi taka-alueen laajoihin restauraatioihin tarvitaan uusi luotettava materiaalivaihtoehto. Epäsuoria paikkoja tehdään melko vähän, koska hoidon hinta on korkea ja se vaatii yleensä kaksi tai jopa kolme hoitokäyntiä.
Lyhytkuituvahvistettu yhdistelmämuovi (everX Flow) on melko uusi paikka-ainetyyppi, joka on kehitetty laajoihin suoran tekniikan restauraatioihin erityisesti molaarihampaissa. Lyhytkuituyhdistelmämuovin murtositkeys on suurempi kuin perinteisillä yhdistelmämuoveilla. Murtositkeys on materiaalin ominaisuuksista se, joka vaikuttaa eniten paikan kliiniseen kestävyyteen. Lyhytkuituyhdistelmämuovin rakenne jäljittelee dentiinin kollageenikuituja sisältävää rakennetta. Niin sanottu biomimeettinen restauraatio voidaan valmistaa siten, että kaviteetista menetetty dentiini korvataan lyhytkuituyhdistelmämuovilla ja okklusaalinen kiillepinta tavanomaisella yhdistelmämuovilla.
Tässä tutkimuksessa arvioitiin, kuinka purupinnan yhdistelmämuovin ja sen alla olevan lyhytkuituyhdistelmämuovin kerrospaksuus vaikuttavat biomimeettisen paikan murtolujuuteen ja murtumiskäyttäytymiseen. Biomimeettisen paikan kuormituksenkestoa verrattiin myös epäsuoralla CAD/CAM-tekniikalla tehtyihin
Cerasmart 270- ja e.max-restauraatiohin.
Molaarihampaisiin (10 hammasta / ryhmä) preparoitiin MOD-kaviteetti. Hampaista oli poistettu myös palatinaaliseinämä siten, että saatiin laaja onlay-täytteen vaativa kaviteetti. Kaviteettien syvyys oli 5 mm, ja niihin rakennettiin everX Flow:lla dentiiniä jäljittelevä pohjakerros, jonka paksuus oli eri ryhmissä 1, 2, 3 ja 4 mm. Purupinnan kiillettä korvaava kerros tehtiin perinteisellä paikka-aineella (G-aenial Anterior), jolloin restauraation kokonaispaksuus oli kaikissa ryhmissä 5 mm. Yksi paikkaryhmä valmistettiin käyttämällä vain yhdistelmämuovia. Paikat sidostettiin itse-etsaavalla sidosaineella (Premio Bond). Täyteainetta valokovetettiin 40 sekuntia 2 mm:n kerrospaksuuksina. Epäsuoran tekniikan restauraatiot valmistettiin CAD/CAM-avusteisesti ja jyrsittiin CEREC:llä joko nanokeraamista (Cerasmart 270) tai litiumdisilikaattilasikeraamista (e.max). Nämä restauraatiot hiekkapuhallettiin, etsattiin ja sementoitiin hampaaseen. Kaikkia restauroituja hampaita kuormitettiin 5 mm:n teräskuulalla hampaan fissuuran kohdalta murtumiseen asti, ja voima-arvot rekisteröitiin.
Biomimeettisesti valmistettujen restauraatioiden mekaaniset lujuusarvot olivat kaikilla kerrospaksuuksilla paremmat verrattuna perinteiseen paikka-aineeseen (murtumalujuus 1 800 N). Paras biomimeettisen restauraation murtumalujuus (3 000 N) saatiin, kun everX Flow:n kerrospaksuus oli 4 mm ja tavallisen yhdistelmämuovin paksuus 1 mm. Tutkimuksen perusteella kuitulujitteisen alustäytteen kerrospaksuuden tulee olla riittävän suuri, jotta murtuman eteneminen purupinnan yhdistelmämuovista pysähtyy mahdollisimman pian. Epäsuoralla tekniikalla tehtyjen onlay-restauraatioiden (Cerasmart 270 ja e.max) lujuusarvot olivat samankaltaisia kuin biomimeettisellä menetelmällä tehtyjen paikkojen.
Tärkeä lisähavainto tässä tutkimuksessa oli, että käytettäessä biomimeettistä yhdistelmämuovirakennetta murtuma ei edennyt täytteen läpi eikä siten päässyt vaurioittamaan itse hammasta, toisin kuin kaikissa yhdestä materiaalista tehdyissä restauraatioissa. Havaittu ilmiö on samankaltainen kuin hampaan kiille–dentiini-rajapinnassa: kollageenisäikeet estävät varsin tehokkaasti kiillemurtumien etenemisen dentiiniin.
Influence of short-fiber composite base on fracture behavior of direct and indirect restorations
Sufyan Garoushi1, Sercan Sungur2, Yakup Boz2, Pelin Ozkan2, Pekka Vallittu1, Sadullah Uctasli2, Lippo Lassila1
1. Turun kliininen biomateriaalikeskus (TCBC) / Hammaslääketieteen laitos, Turun yliopisto
2. Department of Prosthodontics, Faculty of Dentistry, University of Ankara, Turkki
Clinical Oral Investigations.
Julkaistu verkossa 8.1.2021. doi: 10.1007/s00784-020-03768-6