Kasvovamma ja kasvomurtuman leikkaushoito voivat aiheuttaa potilaalle pitkäaikaishaittoja, jotka saattavat heikentää elämänlaatua. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää purentaelimistön toimintahäiriön (TMD) ja alaluomen virheasennon esiintyvyyttä sekä ominaispiirteitä ja kartoittaa terveyteen liittyvää elämänlaatua pitkäaikaisseurannassa kasvomurtuman leikkaushoidon jälkeen. Lisäksi selvitimme potilaan omakohtaista käsitystä paranemisestaan.

Sädehoito lisää remissioaikaa syöpäpotilailla, mutta sillä on myös haitallisia luustoon kohdistuvia sivuvaikutuksia, kuten osteoradionekroosi (ORN). Alaleukaluu on erityisen riskialtista, koska luun rakenne ja vaskulaarinen vaste vaihtelevat pitkiin luihin verrattuna.

Musiini 1 (MUC1) on solukalvon läpäisevä glykoproteiini, jota suun limakalvon epiteelisolut tuottavat. MUC1:n on osoitettu sijaitsevan epiteelisolujen suunpuoleisessa osassa ja kiinnittyvän pintasolujen soluharjanteisiin muodostaen osan limakalvon puolustusmekanismia. Sen merkitystä suun limakalvon fysiologiassa ja patologisissa muutoksissa ei kuitenkaan juuri tunneta.

Ikääntyvän väestön suunterveyden ylläpitäminen tuo monitahoisia haasteita, ja erityisesti iäkkäillä, jotka ovat riippuvaisia avun tarpeesta. Suu­sairauksien riski kasvaa ikääntyessä. Suuhygieniasta on hankalampaa huolehtia omatoimisesti toiminnallisten, kognitiivisten tai gerasteniaan liittyvien­ syiden takia. Kotihoidossa on hyvin erilaisen avun tarpeessa olevia iäkkäitä henkilöitä, joiden kotihoito perustuu arvioituun hoidon tarpeeseen.

Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä pään ja kasvojen alueen poikkeamia. Suomessa halkiolapsia syntyy noin 120 vuodessa. Suulakihalkioiden esiintyvyys on Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa poikkeuksellisen suuri. Halkiolapsilla on suuri hoidontarve. He kohtaavat lukuisia sekä fyysisiä että psyykkisiä halkioon liittyviä haasteita elämänsä aikana. Hoitotaakka on merkittävä lapselle itselleen, hänen vanhemmilleen ja yhteiskunnalle. Fyysiset ongelmat, kuten purentavirheet, voivat olla yhteydessä psykologisiin haasteisiin halkiopotilailla.

Pään ja kaulan alueen syöpä on kahdeksanneksi yleisin syöpätyyppi maailmassa. Suurin osa pään ja kaulan alueen syövistä on suusyöpiä, joista yleisin on kielisyöpä. Kielisyöpien ilmaantuvuus on kasvussa ilman sel­keää etiologista syytä. Uusin lisäys suusyöpien hoitoon ovat immuunivasteen säätelijämolekyylien estäjät. Lääkkeet tehostavat elimistön omia immuunivasteita syöpäsoluja kohtaan estämällä immuunipuolustuksen negatiivista säätelyä.