Hammaslääketieteessä käytetään nykyään pääasiassa digitaalista kuvantamista. Lääketieteellisessä radiologiassa näyttöjen ja käyttöympäristön valaistuksen merkitys kuvien katseluun on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa.

Kielisyöpä on suun alueen yleisin maligniteetti. Ikävakioitu kielisyövän ilmaantuvuus oli Suomessa vuonna 2013 miehillä 1,7:100 000 ja naisilla 0,8:100 000.

Pään ja kaulan alueella esiintyvät suun limakalvon (SLS) ja ihon (ILS) levyepiteelikarsinoomat ovat peräisin epiteelin keratinosyyteistä. Nämä toisiaan muistuttavat syövät eroavat niin taustatekijöiden kuin ennusteen osalta. SLS:n tärkeimpiä taustatekijöitä ovat alkoholi ja tupakointi. ILS:n taustatekijänä on – varsinkin pään ja kaulan alueella – uv-säteily.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiinilla on suotuisten luuvaikutusten lisäksi anti-inflammatorisia ominaisuuksia ja keskeinen rooli myös tulehdusreaktiossa. Alhaisen D-vitamiinitason onkin raportoitu olevan yhteydessä inflammatorisiin sairauksiin kuten Crohnin tautiin, joihinkin reumasairauksiin ja jopa ateroskleroosiin.

Pysyvien hampaiden puhkeamisaikataulun ja purennan kehityksen tuntemus on tärkeää arvioitaessa ortodonttisen hoidon tarvetta ja ajoitusta. Purentapoikkeamat ovat yleisiä; niiden esiintyvyys vaihtelee 39:stä 93 %:iin.

Paksu- ja peräsuolisyöpä (kolorektaalisyöpä) on suomalaisten kolmanneksi yleisin syöpätyyppi. Yli 3 000 suomalaista sairastuu vuosittain kolorektaalisyöpään, ja lähes 1 200 menehtyy tautiin. Tällä hetkellä käytössä olevat varhaisen diagnostiikan ja ennusteen arvioinnin menetelmät eivät ole riittäviä.