Yleisanestesiassa tehtävään hammashoitoon päädytään Suomessa silloin, kun tarvittavaa hoitoa ei pystytä suorittamaan muulla tavoin.

Meretojan tauti, tieteelliseltä nimeltään perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi (AGel-amyloidoosi), on autosomissa vallitsevasti periytyvä systeemisairaus ja yksi suomalaisen tautiperinnön yleisimmistä sairauksista.

Unenaikaisilla hengityshäiriöillä tarkoitetaan erilaisten oireiden kirjoa: lievimmillään kyse on säännöllisestä kuorsauksesta ja hankalimmillaan uniapneasta eli katkohengitystaudista. Maailmanlaajuisesti lapsista ja nuorista noin 8 prosentilla esiintyy kuorsausta ja 1–4 prosentilla uniapneaa.

Papilloomavirus (HPV, human papillomavirus) infektoi ihon ja limakalvojen jakautuvia epiteelisoluja eri puolilla kehoa. HPV-tartunnat ovat hyvin yleisiä. Useimmiten ne ovat oireettomia tai aiheuttavat hyvänlaatuisia muutoksia, kuten syyliä ja papilloomia.

Kipu on yleisin syy hakeutua lääketieteellisiin tutkimuksiin ja hoitoon. Normaalisti kipu on varoitusmerkki elimistöön syntyneestä vauriosta, mutta kroonistuessaan se ei enää toimi fysiologisena varoitusmerkkinä tai suojana, vaan muuttuu sairaudeksi.

Nenäkäytävän ahtautuminen laukaisee ylähengitysteissä osittaisen suuhengityksen, jolloin lämmittämätön ja puhdistamaton hengitysilma pääsee suoraan alempiin hengitysteihin. Nenän ahtauma voi olla yksi tekijä astman, uniapnean sekä purentavirheiden taustalla, ja se saattaa vaikeuttaa suulakihalkiopotilaiden kuntoutusta.