Tämän väitöstutkimuksen tavoite oli tunnistaa ikääntyneen potilaan kasvomurtumien erityispiirteet ja vakavuusaste. Lisäksi selvitettiin, millaisia eroavaisuuksia ilmenee nuorten aikuisten ja vanhusten saamissa kasvomurtumissa. Tutkimuksen hypoteesit olivat, että vanhukset saavat kasvomurtumansa yleensä erityyppisistä syistä ja näin ollen erilaisella vammamekanismilla kuin nuoret aikuiset, joten näiden kahden ryhmän kasvomurtumat ovat huomattavan erilaisia. Lisäksi oletettiin, että vanhusten kasvovammat ovat vakavampia kuin nuorten aikuisten.

Reikiintyneiden hampaiden korjaamisessa käytetään yleisimmin yhdistelmämuoveja, jotka ovat käytännössä syrjäyttäneet täysin amalgaamin. Vaikka yhdistelmämuoveja on kehitetty kymmenien vuosien ajan, on niiden käyttö perustunut yhden materiaalin tekniikkaan. Hammaspaikoissa ei siis ole jäljitelty hampaan kaksikerroksista rakennetta, joka koostuu hammasluusta ja kiilteestä.

Runsaan alkoholinkäytön haitalliset vaikutukset terveyteen tunnetaan laajalti. Tutkimustulokset siitä, onko alkoholinkäytöllä vaikutusta hampaiden kiinnityskudoksiin, ovat kuitenkin ristiriitaisia. Tässä väitöstutkimuksessa haluttiinkin selvittää, onko alkoholinkäyttö riski myös hampaiden kiinnityskudoksille.

Suuontelon syöpiin sairastuu vuosittain noin 350 000 ihmistä maailmassa. Liikkuvan kielen levyepiteelikarsinooma on suuontelon syövistä yleisin.

Aivovaltimopullistuman eli aneurysman vuotaminen on vaarallisen lukinkalvonalaisen verenvuodon (subaraknoidaalivuoto, SAV) yleisin syy. Vuoto on yleisin työikäisillä, ja se aiheuttaa huomattavia neurologisia haittoja – suurelle osalle potilaista jopa työkyvyttömyyden.

Suunielun levyepiteelisyövän esiintyvyys kasvaa monissa länsimaissa. Suomessa taudin esiintyvyys oli vuonna 1996 32 tapausta, vuonna 2006 85 tapausta ja vuonna 2016 jo 193 tapausta. Maailmanlaajuisesti suunielun levyepiteelisyöpä on 12:nneksi yleisin syöpä, ja usein se liittyy ihmisen papilloomavirusinfektioon (HPV).