Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella tehtiin vuosina 1967–1994 pitkittäistutkimus, jonka yhtenä tavoitteena oli luoda väestökohtaiset viitearvot suomalaisten lasten kraniofakiaaliselle kasvulle sekä selvittää, millaisia väestöspesifisiä piirteitä liittyy kasvun määrään, ajoitukseen ja nopeuteen.

Tässä väitöskirjatutkimuksessa keskityttiin 2–3-vuotiaiden lasten unenaikaiseen hengityshäiriöön. Aiempaa tutkimusta, joka selvittäisi pelkästään tätä ikäryhmää edustavien lasten unenaikaisen hengityshäiriön oireita ja löydöksiä, on tehty vähän.

Suomen koko aikuisväestö pääsi julkisesti tuetun suun terveydenhuollon piiriin vuonna 2002. Julkisin varoin tuettu suun terveydenhuolto tarkoittaa oikeutta käyttää terveyskeskusten suun terveyspalveluja sekä saada sairausvakuutuskorvausta yksityisten suun terveyspalvelujen käytöstä.

Ortognaattinen hoito tarkoittaa hampaiden oikomishoidon ja yhden tai molempien leukojen leikkaushoidon yhdistelmää.

Ortodontiassa yleisenä hoitomuotona käytettävän kiinteän kojeistuksen yksi ongelma on, että monesti kojeiden kiinnikkeet eli braketit irtoavat hampaan pinnasta kesken hoidon. Tahaton irtoaminen aiheuttaa ylimääräisiä vastaanottokäyntejä ja lisää hoidon kustannuksia, mikä voi vähentää potilaan hoitomyöntyvyyttä jo muutenkin pitkän hoidon venyessä.

Väitöstutkimuksen mukaan infektiosairaudet tai antibiootit voivat vaikuttaa epäsuotuisasti kiilteen kehitykseen. Molaari-inkisiivi-hypomineralisaatio (MIH) on ensimmäisten pysyvien poskihampaiden ja usein myös pysyvien etuhampaiden kiilteen kehityshäiriö.