Väitöstutkimus tarkasteli uni­bruksismin geneettisiä taustoja ja stressin vaikutusta tähän tilaan käyttämällä FinnGen-aineistoa, jossa oli mukana 12 297 ICD -koodein määritettyä unibruksismitapausta ja 364 980 verrokkia. Tutkimus osoitti, että unibruksismilla on sekä epidemiologisia että geneettisiä yhteyksiä moniin aiemmin unibruksismiin assioituihin tekijöihin.

Väitöskirjatyön tavoitteena oli tarkastella alaleukamurtumapotilaiden erityispiirteitä, etenkin murtuman tunnistamista ja hoitoa, elämän ääripäissä. Tutkimus koostuu neljästä retrospektiivisestä osatyöstä.

Suun terveydenhuollon henkilökunta kohtaa hammashoitoa pelkääviä potilaita usein. Hammashoitopelon esiintymistä ja sen taustatekijöitä on tutkittu aiemmin Suomessa, mutta hammaslääkärin kykyä arvioida pelon voimakkuutta yksittäisellä käynnillä, pelkäävien potilaiden hoidon pitkäaikaistuloksia ja heidän odotuksiaan on tutkittu vain vähän.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa palveluesimiesten päivittäistä suunhoidon implementointia yksityisissä tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä. Lisäksi selvitettiin palveluesimiesten käsityksiä heidän omasta roolistaan ikääntyneen suunterveyteen liittyen.

Termillä TMD (temporomandibular disorders) tarkoitetaan puremalihasten, leukanivelten, hampaiston ja näihin läheisesti liittyvien kudosten kiputiloja ja toimintahäiriöitä.

Väitöskirjatyössä tutkittiin karieksen ja erosiivisen hampaiden kulumisen (ETW) esiintyvyyttä ja vakavuutta suomalaisten nuorten keskuudessa sekä arvioitiin niihin liittyviä ravitsemuksellisia, käyttäytymiseen liittyviä, antropometrisiä ja sosioekonomisia tekijöitä.