Matala-asteinen tulehdus liittyy moniin kroonisiin sairauksiin. Parodontiitti, epäterveellinen ruokavalio ja lihavuus ovat systeemisen tulehduksen riskitekijöitä, mutta niiden samanaikaisen esiintymisen yhteyttä syljen tai seerumin tulehdusmarkkereihin on tutkittu vähän. Tuore väitöstutkimus tarkasteli näiden tekijöiden ­yhteyksiä suomalaisessa väestössä.

Aikuisista noin 2–3 prosentilla on aivovaltimopullistuma eli -aneurysma, joka voi puhjetessaan aiheuttaa hengenvaarallisen lukinkalvonalaisen verenvuodon. On arvioitu, että suomalaisten vuotamattomana löydetyistä aneurysmista noin kolmasosa puhkeaa elinaikana.

Suun sairaudet, erityisesti hampaiden kiinnityskudossairaudet, ovat yleisiä kroonisia sairauksia, jotka liittyvät systeemiseen tulehdukseen ja suurentuneeseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen (T2D) sekä metaboliseen oireyhtymään (MetS).

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten pitkäaikainen parodontiitti vaikuttaa lääkkeiden käyttöön myöhemmässä elämässä ja miten lääkeostot liittyvät hammaslääkärikäyntien määrään.

Materiaalin valinta eri endodonttisten toimenpiteiden yhteydessä, kuten syviä kaviteetteja korjattaessa, apeksifikaatiota tehtäessä tai juurikanavan tiivistämisessä, on tehtävä huolellisesti. Valittu materiaali sekä sen vaikutus biologiseen aktiivisuuteen ja hampaan kovakudoksiin voivat johtaa ei-toivottuihin lopputuloksiin.

Elinsiirto on hengenpelastava ja tehokas hoitovaihtoehto potilaille, jotka sairastavat loppuvaiheen elimen vajaatoimintaa. Kasvonsiirto parantaa elämänlaatua ja mahdollistaa puuttuvien ja vahingoittuneiden kasvojen rakenteiden korjaamisen. Siirron jälkeen potilas tarvitsee pysyvän hyljinnänestolääkityksen estämään siirretyn kudoksen hyljintää. Immunosuppressiivinen lääkitys altistaa potilaan infektioille ja maligniteeteille.