Hampaiden kehitys näyttäisi aikaistuvan lapsilla, joiden energiansaanti on runsasta. Näin todettiin Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, jossa seurattiin 6–12-vuotiaita lapsia. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös havaittu, että ylipaino voi varhentaa hampaistoikää.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että marginaalinen parodontiitti, joka aiheuttaa elimistössä kroonisen matala-asteisen tulehduksen, on itsenäinen sepelvaltimotaudin ja mm. aivohalvauksen riskitekijä. Sen sijaan apikaalisen parodontiitin mahdollista yhteyttä sydänsairauksiin on selvitetty melko vähän. Tuore Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että myös apikaalinen parodontiitti lisää sepelvaltimotaudin vaaraa merkitsevästi ja saattaa toimia itsenäisenä sydäntautien riskitekijänä.

Ruotsalaistutkijat eivät löytäneet yhteyttä nivelreuman ja parodontiitin väliltä tapaus-verrokkitutkimuksessa, jossa oli mukana lähes 6 700 osallistujaa. Tutkimus ei silti poissulje mahdollista yhteyttä sairauksien välillä.

Suomessa aikaisin aloitetulla ja yksinkertaisin kojein toteutetulla oikomishoidolla on ollut erityinen asema. Varhaishoitoa tukee myös Suomen toimiva seulontajärjestelemä, joka tuo lapset ja ortodontit yhteen tarvittaessa jo ensimmäisen vaihduntavaiheen alkaessa. Varhaishoidon tueksi kaivataan kuitenkin vielä lisää tutkimusnäyttöä.
Varhaishoidon vähäinen tutkimusnäyttö johtuu osin tutkimusasetelmista.

Antiseptinä käytettyä klooriheksidiiniä (CHX-glukonaatti ja CHX-diasetaatti) käytetään suunhoitotuotteissa pieninä konsentraatioina (0,12–2 %). Mekanismi on silloin yleensä bakteriostaattinen eli mikrobien lisääntymistä ehkäisevä. CHX tehoaa hyvin bakteereihin ja sieniin, mutta huonommin gram-negatiivisia mikrobeja vastaan. Virusten osalta näyttö on ristiriitaista.