Maailmanlaajuisesti yli 90 % väestöstä elää yhdessä Streptococcus mutans -bakteerin kanssa. Se on karieksen yleisin syy, mutta muitakin kariesta aiheuttavia lajeja löytyy. Ruotsissa, jossa karieksen esiintyvyys ja S. mutansin määrä on suhteellisen pieni, tutkijat havaitsivat, että merkitsevällä osalla kariesta sairastavista nuorista S. mutans -bakteerien määrä jäi alle havaittavan rajan.

Nykyään ei kovin usein tapaa ihmistä, joka ei olisi kokenut työpaikallaan jonkinlaista organisaatiomuutosta, toteaa johtaja, sosiaalipsykologi Krista Pahkin Työterveyslaitokselta. Pahkin on tutkinut organisaatiomuutoksia ja niiden vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin 2000-luvun alusta asti.

Itä-Suomen yliopisto tiedotti alkuviikosta, että Tekes on myöntänyt 400 000 euron rahoituksen yliopistossa tehtävälle, hammaslääketieteellistä spektrikuvantamista kehittävälle Digident-hankkeelle. Hankkeessa tutkitaan, miten valon aallonpituuksien tarkkaan erotteluun perustuvaa spektrikuvantamistekniikkaa voidaan hyödyntää suu- ja hammassairauksien havaitsemisessa ja visualisoinnissa.

Nanopartikkelit saattavat tarjota tulevaisuudessa apua esimerkiksi kuivan suun ongelmaan. Hampaan pintaan ja limakalvoille tarraavat nanohiukkaset voisivat myös suojata hammasta kariekselta ja eroosiolta. Nanolääketiede on ottanut isoja askeleita eteenpäin viimeisinä vuosikymmeninä, ja tietyillä erikoisaloilla nanolääkkeet auttavat jo potilaita.