Nykyään ei kovin usein tapaa ihmistä, joka ei olisi kokenut työpaikallaan jonkinlaista organisaatiomuutosta, toteaa johtaja, sosiaalipsykologi Krista Pahkin Työterveyslaitokselta. Pahkin on tutkinut organisaatiomuutoksia ja niiden vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin 2000-luvun alusta asti.

Itä-Suomen yliopisto tiedotti alkuviikosta, että Tekes on myöntänyt 400 000 euron rahoituksen yliopistossa tehtävälle, hammaslääketieteellistä spektrikuvantamista kehittävälle Digident-hankkeelle. Hankkeessa tutkitaan, miten valon aallonpituuksien tarkkaan erotteluun perustuvaa spektrikuvantamistekniikkaa voidaan hyödyntää suu- ja hammassairauksien havaitsemisessa ja visualisoinnissa.

Nanopartikkelit saattavat tarjota tulevaisuudessa apua esimerkiksi kuivan suun ongelmaan. Hampaan pintaan ja limakalvoille tarraavat nanohiukkaset voisivat myös suojata hammasta kariekselta ja eroosiolta. Nanolääketiede on ottanut isoja askeleita eteenpäin viimeisinä vuosikymmeninä, ja tietyillä erikoisaloilla nanolääkkeet auttavat jo potilaita.

Matriksin metalloproteinaasit (MMP) ovat proteiineja pilkkovia entsyymejä, joita tuottavat monet erilaiset solut. Niiden tehtävänä on muokata ja pilkkoa soluväliainetta sekä bioaktiivisia tekijöitä, joiden toimintojen säätelyyn ne näin osallistuvat. Syövässä MMP:t ovat avainroolissa taudin leviämisen kannalta, sillä niiden toiminta mahdollistaa muun muassa kasvaimen invaasion ja metastaasin.

Dentiinin puoliväliin tai pidemmälle ulottuvaa syvää kariesta hoidettaessa pulpaperforaation riski on suuri. Syvän karieksen hoidossa suositellaankin nykyään riittävän dentiinikerroksen säästämistä ja vaiheittaista karieskudoksen poistoa.