Merkittävä osa suun terveydenhuollon resursseista kuluu vanhojen hammastäytteiden korjailuun ja uusimiseen. Onkin kohtalonkysymys, miten pitkään tavallisimmista materiaaleista tehdyt täytteet kestävät toimivina suussa. Suurten, kahdelle tai kolmelle pinnalle ulottuvien, täytteiden kestävyydestä on tehty varsin vähän tutkimuksia, joissa seuranta-aika olisi yli 5 vuotta. Tutkimusten tulokset myös vaihtelevat suuresti, sillä erityyppisiä hampaita ja erikokoisia täytteitä on harvoin arvioitu erikseen. Käytännössä kuitenkin tiedetään, että mitä useammalle pinnalle täyte ulottuu, sen lyhyempi kestoikä sillä keskimäärin on. 

Maailmanlaajuisesti yli 90 % väestöstä elää yhdessä Streptococcus mutans -bakteerin kanssa. Se on karieksen yleisin syy, mutta muitakin kariesta aiheuttavia lajeja löytyy. Ruotsissa, jossa karieksen esiintyvyys ja S. mutansin määrä on suhteellisen pieni, tutkijat havaitsivat, että merkitsevällä osalla kariesta sairastavista nuorista S. mutans -bakteerien määrä jäi alle havaittavan rajan.

Nykyään ei kovin usein tapaa ihmistä, joka ei olisi kokenut työpaikallaan jonkinlaista organisaatiomuutosta, toteaa johtaja, sosiaalipsykologi Krista Pahkin Työterveyslaitokselta. Pahkin on tutkinut organisaatiomuutoksia ja niiden vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin 2000-luvun alusta asti.

Itä-Suomen yliopisto tiedotti alkuviikosta, että Tekes on myöntänyt 400 000 euron rahoituksen yliopistossa tehtävälle, hammaslääketieteellistä spektrikuvantamista kehittävälle Digident-hankkeelle. Hankkeessa tutkitaan, miten valon aallonpituuksien tarkkaan erotteluun perustuvaa spektrikuvantamistekniikkaa voidaan hyödyntää suu- ja hammassairauksien havaitsemisessa ja visualisoinnissa.