Learning, Culture and Social Interaction -lehdessä julkaistun artikkelimme aineistona hyödynnettiin autenttisia Suomessa ja Kiinassa videoituja tilanteita lasten hammashoitokäynneistä. Videoissa keskityttiin erityisesti niihin käynteihin (n = 20), joissa 6–12-vuotiaat lapset vastustivat tai osoittivat negatiivisia tunteita toimenpidettä kohtaan.

Pään ja kaulan alueelle annettavalla sädehoidolla (RT, radiation therapy) voi olla erilaisia haittavaikutuksia, kuten syljen erityksen ja koostumuksen muutoksia, suun mukosiittia (limakalvotulehdus), makuaistin häiriöitä, trismusta ja muutoksia suun mikrobiomissa sekä luustomuutoksia ja pehmytkudosfibroosia.

Apikaaliparodontiitin hoito on hammaslääkärin vastaanotolla sekä kallista että hidasta. Monet periapikaaliset muutokset ovat oireettomia sattumalöydöksiä.

Huuli- ja/tai suulakihalkio on yleisin kraniofakiaalinen synnynnäinen epämuodostuma. Suomessa halkioiden hoito on keskitetty kahteen yksikköön, HUSiin ja OYSiin. Potilaat tarvitsevat monialaista hoitoa varhaislapsuudesta usein aikuisuuteen asti. Hammaslääkäreillä on keskeinen rooli hampaiston ja purennan kuntoutuksessa ja ylläpidossa.

Nykyisten määritelmien mukaan suurin osa aikuisväestöstä on parodontiittipotilaita. Kansainväliset ja kansalliset hoitosuositukset, esimerkiksi Suomessa, suosittelevat säännöllisiä vuosittaisia tai sitä tiheämpiä parodontologisia hoito- ja ylläpitohoitokäyntejä kaikille parodontiitti­potilaille.

Tuoreen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan suun dysbioosi on yksi Alzheimerin taudin (AD) riskitekijöistä, joita ovat myös aivoverenkierron sairaudet, diabetes, verenpainetauti, ylipaino ja dyslipidemia. Suun mikrobeista erityisesti spirokeetat, kuten treponemat, on yhdistetty AD:hen. Tässä tutkimuksessa pyrimme tarkastelemaan suusairauksien ja neurodegeneratiivisten sairauksien välistä yhteyttä ja mekanismeja näiden sairauksien välillä.