Lukuvuoden 2019–2020 erikoishammaslääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen valintaperusteet julkaistiin Helsingin yliopiston ammatillisen jatkokoulutuksen nettisivustolla 12.6.2019. Ne sisältävät tiedot mukana olevista koulutusohjelmista, aloituspaikoista, alkupisteytyksestä ja muista opiskelijaksi ottamisen kriteereistä. Valintaperusteet ovat kaikkien yliopistojen yhteiset, ja niitä on päivitetty kevään 2019 valintapilotin tulosten perusteella.

Valtakunnallinen selvitys vuoteen 2035 ulottuvasta erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien koulutustarpeesta on valmistumassa. Ensimmäinen, vuoteen 2030 ulottuva, selvitys julkaistiin vuonna 2016.

Hammaslääketieteen opetukseen kuuluu ennen kliinistä hoitoharjoittelua taitopajaharjoituksia, joissa usein käytetään poistettuja hampaita. Hampaita saadaan eri hoitoyksiköistä ja niiden säilytys- sekä kuljetusnesteet vaihtelevat.Poistetut hampaat on desinfioitava, jotta niiden käsittely olisi mahdollisimman turvallista.

Erikoishammaslääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen kevään 2019 yhteisvalinnan hakuaika käynnistyi 1.2., ja loppuu 28.2. klo 16.15.

Viime vuonna laillistettiin ennätykselliset 241 hammaslääkäriä. Ulkomailla tutkinnon suorittaneita oli 26 ja suomalaisesta yliopistosta valmistuneita 215, mikä on enemmän kuin minkään vuoden aloituspaikkamäärä Hammaslääkäriliiton seurannassa vuodesta 1990.

Koepalan otto on tavallinen diagnostinen toimenpide, jonka jälkeen hammaslääkäri saa patologilta koepalavastauksen eli PAD-lausunnon. PAD tarkoittaa patologisanatomista diagnoosia, joka perustuu kudosnäytteen histopatologiaan.