Suomalainen hammaslääkärikoulutus käynnistyi Aleksanteri III:n 1891 antamalla asetuksella. Opetuksen järjestämisen tuomien haasteiden seurauksena syntyi myös ensimmäinen suomalainen hammaslääkärijärjestö, kun Matti Äyräpää ja Wilhelm Olander kutsuivat kollegat koolle perustamaan Suomen Hammaslääkäriseuraa.
Alkuvuosina toiminnan painopiste oli koulutuksessa ja esitelmätilaisuuksien järjestämisessä. Tuolloin jo nähtiin, että alalla tarvitaan erityistietämystä hammaslääketieteen eri osa-alueilta, ja tuon tietämyksen uskottiin välittyvän parhaiten puhutun sanan muodossa. Koulutuksen edetessä ja kollegakunnan kasvaessa tieteellinen tutkimus muodostui seuran keskeiseksi tehtäväksi.
Vuonna 2015 päivitetyssä strategiassa Apollonian toiminta on vision mukaisesti riippumatonta, korkealaatuista ja arvostettua. Apollonia tukee hammaslääkärien ammatillista kehittymistä, tieteellistä tutkimusta ja tutkitun tiedon hyödyntämistä terveyden edistämiseksi.
Suomalainen hammaslääketieteellinen koulutus ja tutkimus ovat kehittyneet Äyräpään ajoista monien vaiheiden jälkeen nykyiseen muotoonsa. Yliopistojen toimintaan kohdistuvat supistukset aiheuttavat kuitenkin haasteita myös hammaslääketieteen alalla. Tutkimuksen ulkopuolinen tuki on viime vuosina asteittain pienentynyt, ja Suomessa ollaan jo nyt verovaroin tuetun tutkimuksen osalta monia perinteisiä EU-maita huomattavasti heikommassa asemassa. Rahoitus kohdentuu yhä harvemmille huippuyksiköille, ja pienten tieteenalojen – kuten hammaslääketieteen – tutkijoiden on vaikea pärjätä kovenevassa kilpailussa.
Tutkimusrahoituksen jakoperusteita ja erityisesti yliopistoissa käytettäviä kokonaiskustannusmalleja uudistamalla rahoitusmahdollisuuksia kyetään jatkossa toivon mukaan parantamaan. Suomalainen hammaslääketieteen tutkimus on maailmalla arvostettua ja sen tuloksena on syntynyt useita kaupallisia innovaatioita. Vaikeista ajoista huolimatta on muistettava, että suomalaista hammaslääketieteellistä tutkimusta ei tule jatkamaan kukaan muu kuin Suomen yliopistoissa toimiva tutkijakunta. Nuorten hammaslääkärien suuntautumista yliopistouralle olisi kyettävä tukemaan, jotta maamme koulutusyksikköihin riittäisi jatkossakin päteviä kouluttajia ja tutkijoita. Nuorten tutkijoiden tieteellisen toiminnan tukeminen on nostettu Apollonian päivitetyssä strategiassa yhdistyksen tieteellisen toiminnan keskiöön.
Uusi vuosi käynnistyy Apollonian koulutustoiminnan mission toteuttamisen kannalta mielenkiintoisessa vaiheessa. Sote-uudistuksen tuomista terveydenhuollon rakennemuutoksista voidaan tässä vaiheessa vasta esittää arvailuja, mutta terveydenhuollon ammattilaisten suunnitelmallisen täydennyskoulutuksen merkitys tulee eittämättä kasvamaan. Apollonian tarjoamalla riippumattomalla koulutuksella on jatkossakin tärkeä rooli. Koulutustapahtumien luonnetta ja koulutuksen sisältöä pyritään jatkuvasti kehittämään osaamisen turvaamiseksi. Tähän liittyy oleellisesti myös Duodecimin kanssa yhteistyössä tehtävä Käypä hoito -työ, johon halutaan panostaa jatkossakin. Julkaisutoiminnan kehittämisen kautta tieteellisen tutkimuksen tuloksia pyritään saamaan entistä laajemmin kollegakunnan käyttöön.

Hammaslääkäriliiton toimintasuunnitelmaa ei tehdä ö-mapin täytteeksi. Se on työkalu, jota ilman olisi mahdotonta toimia. Toimintasuunnitelman pohjana on liiton strategia ja visio vuoteen 2020: Suun terveydenhuoltojärjestelmä toimii hyvin, väestön suunterveys on parantunut ja terveyserot pienentyneet. Liiton näkemykset on huomioitu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa, jäsenet tuntevat liiton vahvana edunvalvojana ja liitolla on asiantuntevan ja luotettavan yhteistyökumppanin maine. Visio on kunnianhimoinen, mutta niin kuuluukin olla.
Vuoden 2016 toimintasuunnitelma sisältää tärkeitä strategisia tavoitteita. Niistä usea liittyy sote-uudistukseen: Suunterveyttä arvostetaan ja suun terveydenhuollolla on vahva asema osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Hammaslääkärit tuntevat terveydenhuollon muuttuvan toimintaympäristön ja osaavat mukauttaa toimintaansa muutoksissa. Hammaslääkärien kliininen autonomia on vahva. Hammaslääkärien ammattitaito, suun terveydenhuolto ja hoitoyksikköjen laatu ovat korkeatasoisia. Kansalaisten elintavat tukevat suunterveyttä, ja omahoito on hyvällä tasolla.
Pääministeri Sipilän hallitus sai marraskuussa päätettyä merkittävistä linjauksista sekä maakuntahallinnon että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. Hallitus päätti hallitusohjelmasta poiketen yhdistää niihin vielä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisen ja potilaan valinnanvapauden laajentamisen. Työmaana on siis valmistella ja käynnistää neljä valtaisaa uudistusta tiukassa kolmen vuoden määräajassa.
Suun terveydenhuoltoon ja siinä työtä tekeville on tiedossa monenlaista muutosta – mitä, sitä ei tarkkaan tiedetä. Hyvää on, että järjestämisvastuu siirtyy kunnilta alueellisille toimijoille ja järjestämisvastuu erotetaan palvelutuotannosta. Hyvä linjaus on myös valinnanvapauden laajentaminen, vaikka toteutus etenkin suun terveydenhuollossa vaatii uusia luovia ratkaisuja.
Parasta on, että muutoksiin voi vielä vaikuttaa. Vaikuttamistyö edellyttää Hammaslääkäriliitolta strategiaa, joka hallituksen sote-linjausten tultua julki on nyt päivitettävänä. Liiton hallitus ja valtuusto joutuvat pohtimaan muun muassa, miten kaikki sekä julkisten että erikokoisten yksityisten tuottajien voimat hyödynnetään monipuolisen palvelutuotannon turvaamiseksi. Entä millä mallilla valinnanvapaus voitaisiin parhaiten toteuttaa suun terveydenhuollossa, jossa yhteiskunnan rahaa jo ennen viimeisimpiä Kela-korvausten leikkauksia on ollut varsin vähän? Miten resurssien niukkuudesta huolimatta ja hoidontarpeen kasvaessa pidetään huoli hyvästä hoidosta? Miten suun terveydenhuolto linkittyy palveluketjuihin uusissa isoissa organisaatioissa? Ja ennen kaikkea, miten suun terveydenhuollon palvelut kirjataan julkiseen palvelulupaukseen.