Historiallinen kilpailukykysopimus allekirjoitettaneen, kunhan Metalliliiton valtuusto sen vielä hyväksyy. Pääministeri Sipilän yli vuosi sitten alullepanema prosessi saatiin maaliin monien vaiheiden jälkeen.
Sopimuksen tavoitteet olivat kunnianhimoisia ja työmarkkinakentälle vaikeita: yksikkötyökustannusten lasku, kilpailijamaita huomattavasti pienemmät palkankorotukset lähivuosille ja tuottavuuden paraneminen.
Akavan ja akavalaisten liittojen on ollut monia muita tahoja hieman helpompi ymmärtää hallituksen tavoitteet, joilla Suomi olisi määrä saada takaisin talouden kasvu-uralle. Silti sopiminen jäsenten ansioiden pienentämisestä ja työajan lisäämisestä oli vaikea pala kaikille liitoille ja neuvotteluista vastaaville.
Vaikka sopimuksen on laskettu synnyttävän kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, se myös alasta riippuen syö niitä, kun lisääntyvällä työajalla pystytään tuottamaan enemmän palveluja.

Arbetet med att förnya social-och hälsovården har pågått i många år, men nu i vår har stämningen tätnat. Regeringen har dragit upp sina riktlinjer, som innebär 18 landskap som organiserar tjänsterna. Producenterna kan vara landskapens egna bolag eller privata aktörer av olika storlek. Statens styrning kommer att öka väsentligt – kommunerna kommer ju antagligen inte längre att ha någon roll inom hälsovårdsproduktionen.
Professor Mats Brommels arbetsgrupp, som har gjort en utredning om patienternas valfrihet, lämnade in en preliminär rapport i mars. I den skisserade man upp fyra olika alternativa sätt att erbjuda valfrihet. Avsikten är att publicera den slutliga rapporten i slutet av maj.
Enligt preliminära uppgifter baserar förslaget sig på en modell som ger medborgarna rätt att välja den social- och hälsovårdsstation de själva vill, och den skulle ha ett helhetsansvar för personens vård. Man skulle anmäla sig hos den utvalda basserviceproducenten, och den skulle sedan fungera som portvakt i förhållande till de övriga social- och hälsovårdstjänsterna.
Tjänsterna skulle produceras som en integrerad helhet, men skulle delvis förverkligas i en nätverksform.

Under gångna decennier har vi fått njuta av att Finland har varit ett föregångsland när det gällt barnens tandhälsa. Också om det inte syns i kommunernas statistik har det ända sedan början av 2000-talet hörts röster från fältet som har varit oroade över att barnen håller på att bli överkörda i tandvårdsreformer och krav på ekonomiska resultat. För att få veta hur det står till med barnens tänder i landet skulle vi absolut behöva en ny undersökning i stil med Hälsa 2000 och 2011 som skulle koncentrera sig på barn. Skolhälsoenkäterna ger värdefull information om hälsovanorna. Man borde förbättra intresset för skollunchen, öka tandborstningen två gånger om dagen, och minska småätandet under dagarna. I Finland har pojkarna visat upp sämre vanor än flickorna i alla åldersgrupper.

Edeltävinä vuosikymmeninä saimme nauttia Suomen asemasta lasten suunterveyden mallimaana. Vaikka kuntien tilastoissa asia ei näy, kentän ääni on 2000-luvun alusta lähtien viestittänyt huolta siitä, että lapset uhkaavat jäädä jalkoihin suunterveyden uudistuksissa ja talouden tulospaineissa. Jotta tietäisimme lasten suunterveyden tilan maassa, kaipaisimme kipeästi Terveys 2000 ja 2011 -tutkimusten kaltaista tutkimusta heidän osaltaan. Kouluterveyskyselyt antavat kouluikäisten terveyskäyttäytymiseen liittyen arvokasta tietoa. Parantamisen varaa on niin koululounaan syömisessä, hampaiden harjauksessa kahdesti päivässä kuin napostelun määrässä. Ruokailujen jättäminen väliin luo painetta naposteluun. Suomalaisten poikien tottumukset näyttäytyvät tyttöjä huonompina kaikissa ikäryhmissä.

Jourplikten inom sjukvården fick mera specificerade former i början av år 2015. Då förordnades bl.a. om gemensam jour för bas- och specialistvården, och om jour dygnet runt för tandvården som en del av den övriga jourverksamheten. Den förpliktelsen gäller alla sjukvårdsdistrikt på samma sätt. Skyldigheten att kunna ta emot brådskande tandvårdsfall på natten gäller ändå bara universitetssjukhusens distrikt.
Inom tandvården har man redan under två–tre år byggt upp jourverksamhet utanför tjänstetiden. Det har inte alltid varit lätt. Man har inte alltid riktigt förstått jourens roll, och det har gällt både inom den egna branschen och inom övrig sjukvård. Ute i glesbygden har det varit, och är fortfarande, ett problem att lösa hur man ska kunna ordna de nödvändiga tjänsterna. På många ställen har behovet av jourtjänster blivit synligt i och med de nya arrangemangen. Samtidigt har kunskapen om tand- och munsjukdomar ökat, liksom också kunskapen om hur viktig vården och servicen är.

Terveydenhuoltoa koskevaa päivystysvelvoitetta täsmennettiin vuoden 2015 alusta. Tuolloin asetuksella säädettiin mm. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksestä ja suun terveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestelyistä kiinteänä osana muuta päivystystä. Velvoite koskee yhtä lailla kaikkia sairaanhoitopiirejä. Velvoite yöaikaisiin kiireellisen suun terveydenhuollon palveluihin on kuitenkin vain yliopistollisilla sairaanhoitopiireillä.
Suun terveydenhuollossa on jo parin–kolmen vuoden ajan rakennettu virka-ajan ulkopuolista päivystystä. Ajoittain työ on ottanut koville. Päivystyspalvelujen rooli ei ole aina ollut selvä alan sisällä eikä myöskään terveydenhuollon muissa tehtävissä toimiville. Pitkien etäisyyksien alueilla on ollut ja on edelleen ratkottavana, miten nämä välttämättömät palvelut turvataan. Monilla alueilla palvelujen tarve on uusien järjestelyjen myötä tullut näkyväksi. Samalla tietoisuus hammas- ja suu-sairauksista sekä niiden hoidon ja palvelujen merkityksestä on lisääntynyt.