Kun Noora Parkkiselle tulee kiperä tilanne potilaan kanssa, voi hän käydä mutkattomasti koputtamassa kollegan ovea kesken hoitotyön.
Yleensä tukea löytyy nopeasti, sillä koputettavia ovia on lähes 30. Helsingin Meilahden Suu ja hammaskeskuksessa toimii myös keskitetty päivystys, joten monen hammaslääkärin aikataulu on joustava.
– Täällä on tosi matala kynnys kysyä apua. Se on ollut minulle merkittävä osa ammatillista kasvua ja kehitystä.
Parkkinen tuli Suu- ja hammaskeskukseen töihin syventävän käytännön harjoittelun kautta toukokuussa 2024. Jo edelliskesinä hän oli työskennellyt samassa paikassa kandina sekä hammashoitajana.
– Aistin jo silloin hyvän ilmapiirin, ja halusin tänne töihin. Minut on otettu erittäin hyvin vastaan, Oulun yliopistosta valmistunut Parkkinen kertoo.
Työn kuormittavuus tuli yllätyksenä
Vaikka yliopistolta oli taskussa tuoreet tiedot sekä perusvalmiudet ja työyhteisö tarjosi tukea, eivät työuran ensimmäiset kuukaudet olleet helppoja.
Parkkinen kertoo, että varsinkin syventävää käytännön harjoittelua tehdessä vastuu ja jatkuva päätöksenteko tuntuivat raskaalta. Välillä tuntui, ettei oma osaaminen riittänyt. Haasteita oli esimerkiksi vaikeissa poistoissa ja juurihoitojen ensiapuavauksissa, joita ei ollut klinikassa tullut vastaan.
Palautuminen työpäivistä oli hidasta ja jaksaminen koetuksella.
– Työn kuormittavuus tuli yllätyksenä. Varsinkin syksy oli raskas sekä psyykkisesti että fyysisesti. Jos tämä haastattelu olisi tehty viime syksynä, fiilikset olisivat olleet tosi erilaiset.
Lue koko juttu Hammaslääkärilehdestä 8/2025.
Katso myös Hammaslääkäriliiton vinkkilista ensimmäiseen työpaikkaansa menevälle hammaslääkärille. Lista on verkossa liiton jäsensivuilla (Työelämä ja edunvalvonta > Opiskelijat ja nuoret hammaslääkärit)