Taustaa
Toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten määrä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina kaikissa Pohjoismaissa.

Bakteerien epätasapainoa, dysbioosia, hammasbiofilmissä pidetään ensisijaisena etiologisena tekijänä karieksen ja parodontaalisairauksien kehittymiselle. Pelkkä hampaiden harjaus ei poista biofilmiä hammasväleistä riittävän hyvin, oli harjausmenetelmä mikä tahansa.

Päivittäinen hampaiden harjaus fluorihammastahnalla on karieksen ehkäisyn kulmakivi kaikissa ikäryhmissä. Valvottua hampaiden harjausta kouluympäristössä on pidetty keinona ehkäistä lasten kariesta ja tasoittaa sosioekonomisia eroja hampaiden terveydessä, mutta sen vaikutukset ovat kyseenalaisia.

Ammattikäyttöön ja omahoitoon tarkoitetut fluoridit sisältyvät WHO:n välttämättömien lääkkeiden luetteloon. Hammaskarieksen ehkäisyn ja hallinnan kulmakivi on hampaiden harjaaminen fluorihammastahnalla kahdesti päivässä.

Parodontiitti on yksi aikuisten yleisimmistä ei-tarttuvista sairauksista. Vaikka parodontiittia pidetäänkin monitekijäisenä tulehdussairautena, sen ensisijainen syy on epätasapainoisen, dysbioottisen biofilmin aiheuttama haitallinen isännän vaste biofilmin mikrobiärsykettä kohtaan. Siksi biofilmin hallinta on ensisijainen tavoite parodontaalisairauksien ennaltaehkäisyssä (sisältäen primäärisen, sekundäärisen, ja tertiäärisen ennaltaehkäisyn) ja hoidossa.

Katsaus on tuoreeseen tietoon perustuva yhteenveto terveen suun mikrobiomista ja suun biofilmeistä karieksen, ientulehduksen ja parodontiitin osalta. Lisäksi katsauksessa tähdennetään isännän osuutta suusairauksien kehittymisessä.