Artikkelissa kuvataan suuhygieniakäytänteiden mahdollisia haittavaikutuksia ja niiden välttämistä. Haitat luokitellaan neljään eri kategoriaan: abraasio, eroosio, ikenien vetäytyminen ja fluoroosi. Abraasiovaurioiden synnyssä keskeistä on hammastahnan hankaavuus.

Artikkelissa kuvataan etähammaslääketiedettä, sitä koskevaa lainsäädäntöä Pohjoismaissa ja sen vaikutusta erityisesti omahoitoon tuoreiden tutkimusten perusteella. Lisäksi selvitetään, onko etähammaslääketieteellä ylipäätään edellytyksiä toimia Pohjoismaissa.

Taustaa: Hampaiden harjaus kahdesti päivässä on tärkeä keino ylläpitää suunterveyttä. Riski sairastua suun sairauksiin pienenee, kun plakin määrä vähenee. Katsausartikkelin tavoitteena oli selvittää manuaali- ja sähköhammasharjojen tehokkuutta plakin poistossa sekä ientulehduksen ja karieksen vähentämisessä.

Suuhuuhteet voidaan jakaa kosmeettisiin ja terapeuttisiin, jotka ovat suurelta osin antimikrobisia. Kosmeettisilla suuhuuhteilla ei ole muuta kemiallista tai biologista käyttöaihetta kuin niistä saatava tilapäinen hyöty. Terapeuttisissa suuhuuhteissa sen sijaan on erilaisia aktiivisia ainesosia.

Taustaa
Toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten määrä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina kaikissa Pohjoismaissa.

Bakteerien epätasapainoa, dysbioosia, hammasbiofilmissä pidetään ensisijaisena etiologisena tekijänä karieksen ja parodontaalisairauksien kehittymiselle. Pelkkä hampaiden harjaus ei poista biofilmiä hammasväleistä riittävän hyvin, oli harjausmenetelmä mikä tahansa.