Hammashoitoimenpiteet keskittyvät Suomessa korjaavaan hoitoon ja vähemmän ehkäisevään hoitoon. Tutkittu tieto suomalaisten kariesvaurioiden koko kirjosta on puuttunut, ja saatavilla ollut tieto on ohjannut resursseja korjaavaan hammashoitoon. Selvitin tässä neljästä osatyöstä koostuvassa väitöskirjatutkimuksessa kariesvaurioiden vakavuusastetta sekä vaurioihin vaikuttavia tekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä.

Väitöskirjatyössäni tutkin tärkeimmän ihosyöpiin altistavan tekijän, ultraviolettisäteily UVB:n vaikutuksia ihon pintakerroksen (epidermiksen) solujen, keratinosyyttien, toimintaan ja solunulkoisen väliaineen komponentin, hyaluronaanin (HA:n) aineenvaihduntaan. Lisäksi työssä tutkittiin UVB:n aikaansaamia yleisiä muutoksia keratinosyyttien geeniekspressiossa DNA-menetelmien avulla.

Parodontiitti ja peri-implantiitti ovat parodontiumin monimuotoisia tulehdustiloja, jotka ovat yleisiä aikuisväestöllä.

Eliniänodote pitenee teollisuusmaissa jatkuvasti, ja yli 85-vuotiaat ovat Suomessa nopeimmin kasvava ikäryhmä. Lisäksi ikääntyneillä on suussaan yhä enemmän omia hampaita.

Niskaveto on Suomessa ja muualla maailmassa yksi yleisimmistä Angle II -luokan purentavirheen korjaamisessa käytetyistä oikomiskojeista. Niskavetohoidolla voidaan viedä yläleuan ensimmäisiä pysyviä takahampaita distaaliseen suuntaan sekä jarruttaa yläleuan siirtymistä eteenpäin (displacement).