Iäkkäiden, yksilöllisiä kotihoidon palveluita tarvitsevien suomalaisten osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti, ja ikäihmiset ovat toimintakyvyltään yhä heterogeenisempi ryhmä. Ikäihmisten kotihoitoon kuuluu olennaisena osana suun sairauksien ja vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisy, jotka ovat tärkeitä sekä hyvinvoinnin turvaamiseksi että hammasperäisten infektioiden ­aiheuttamien komplikaatioiden ­välttämiseksi.

Kasvovamma ja kasvomurtuman leikkaushoito voivat aiheuttaa potilaalle pitkäaikaishaittoja, jotka saattavat heikentää elämänlaatua. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää purentaelimistön toimintahäiriön (TMD) ja alaluomen virheasennon esiintyvyyttä sekä ominaispiirteitä ja kartoittaa terveyteen liittyvää elämänlaatua pitkäaikaisseurannassa kasvomurtuman leikkaushoidon jälkeen. Lisäksi selvitimme potilaan omakohtaista käsitystä paranemisestaan.

Sädehoito lisää remissioaikaa syöpäpotilailla, mutta sillä on myös haitallisia luustoon kohdistuvia sivuvaikutuksia, kuten osteoradionekroosi (ORN). Alaleukaluu on erityisen riskialtista, koska luun rakenne ja vaskulaarinen vaste vaihtelevat pitkiin luihin verrattuna.

Musiini 1 (MUC1) on solukalvon läpäisevä glykoproteiini, jota suun limakalvon epiteelisolut tuottavat. MUC1:n on osoitettu sijaitsevan epiteelisolujen suunpuoleisessa osassa ja kiinnittyvän pintasolujen soluharjanteisiin muodostaen osan limakalvon puolustusmekanismia. Sen merkitystä suun limakalvon fysiologiassa ja patologisissa muutoksissa ei kuitenkaan juuri tunneta.

Ikääntyvän väestön suunterveyden ylläpitäminen tuo monitahoisia haasteita, ja erityisesti iäkkäillä, jotka ovat riippuvaisia avun tarpeesta. Suu­sairauksien riski kasvaa ikääntyessä. Suuhygieniasta on hankalampaa huolehtia omatoimisesti toiminnallisten, kognitiivisten tai gerasteniaan liittyvien­ syiden takia. Kotihoidossa on hyvin erilaisen avun tarpeessa olevia iäkkäitä henkilöitä, joiden kotihoito perustuu arvioituun hoidon tarpeeseen.

Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä pään ja kasvojen alueen poikkeamia. Suomessa halkiolapsia syntyy noin 120 vuodessa. Suulakihalkioiden esiintyvyys on Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa poikkeuksellisen suuri. Halkiolapsilla on suuri hoidontarve. He kohtaavat lukuisia sekä fyysisiä että psyykkisiä halkioon liittyviä haasteita elämänsä aikana. Hoitotaakka on merkittävä lapselle itselleen, hänen vanhemmilleen ja yhteiskunnalle. Fyysiset ongelmat, kuten purentavirheet, voivat olla yhteydessä psykologisiin haasteisiin halkiopotilailla.