Vaikeat purentavirheet, joita ei voi hoitaa konservatiivisella oikomishoidolla, voidaan hoitaa ortodonttis-kirurgisesti. Myös obstruktii­vista uniapneaa sairastavat potilaat voivat tarvita ortognaattista kirurgiaa, jos muilla hoitomuodoilla ei saada aikaan riittävää hoitovastetta tai jos potilaalla on uniapnean lisäksi myös vaikea, leikkaushoitoa vaativa purentavirhe.

Pään ja kaulan alueen syövät ovat maailman kuudenneksi yleisimpiä syöpätyyppejä. Maailmanlaajuisesti niihin sairastuu vuosittain 700 000 ihmistä, Suomessa noin 900. Vaikka hoidot ovat kehittyneet ja parantuneet, kaikkien näiden syöpien viiden vuoden eloonjäämisennuste on yhä alle 50 %.

Hammashoitoon liittyvä pelko on yleistä ja melko pysyvää. Suomalaisista aikuisista 40 % pelkää hammashoitoa, ja joka kymmenennellä pelko on voimakasta.

Nykyväestössä esiintyy runsaasti purennan poikkeamia sekä purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriöitä (TMD), ja niiden hoito on yhteiskunnalle kallista. Lisäksi on todettu, että erilaiset purennan poikkeamat ja TMD heikentävät suunterveyteen liittyvää elämänlaatua, eli fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Yhteys purennan ja TMD:n välillä on kuitenkin edelleen kiistanalainen.

Bruksismi on keskushermoston käynnistämä unen tai valveen aikainen puremalihasaktiviteetti, jossa hampaita puristetaan yhteen, narskutellaan tai puremalihastyötä ilman hammaskontaktia. Etiologia on monitekijäinen: genetiikka, psykososiaaliset ja ulkoiset tekijät, kuten stressi, voivat vaikuttaa sen syntyyn.

Kartiokeilatietokonetomografia (KKTT) on keskeinen osa hampaiston ja kasvojen alueen diagnostiikkaa. KKTT-kuvan diagnostiikkaa kuitenkin haittaavat hampaiston ja kasvojen alueen restauraatiomateriaaleista aiheutuvat häiriöt, artefaktat.