Juurihoitoon päädytään tavallisimmin pitkälle edenneen kariesvaurion takia. Tavoitteena on tulehdusvapaa, toimiva ja oireeton hammas. Juurihoitojen onnistumista on kansainvälisesti tutkittu eniten valvotuissa olosuhteissa tehtyinä, kuten opetusklinikoilla.

Tässä tutkimussarjassa selvitettiin, onko parodontiitilla yhteyttä autoimmuunisairauksiin, kuinka tupakkatuotteiden käyttö vaikuttaa iensairauksiin ja assosioituuko tupakkatuotteiden käyttö koulutustasoon tai kuolleisuuteen. Lisäksi kartoitettiin, minkälaisia eroavaisuuksia parodontiitin ja kroonisen poskiontelotulehduksen röntgendiagnostiikassa esiintyy koulutustaustaltaan erilaisten lääkärien välillä.

Levyepiteelikarsinooma on suusyövän yleisin histologinen tyyppi, ja suuontelossa kieli on syövän tavallisin esiintymispaikka. Tunnettujen suusyövän riskitekijöiden, kuten tupakoinnin ja alkoholinkäytön, lisäksi suusyöpäriskiin saattaa vaikuttaa perinnöllinen alttius, etenkin nuorilla syöpäpotilailla.

Parodontaalisairaudet diagnosoidaan perinteisesti kliinisen ja radiologisen tutkimuksen yhteydessä. Nämä tutkimukset kertovat vain menneisyydestä eli jo tapahtuneesta kudostuhosta, eivät parodontiumin nykytilasta.

Aiempien tutkimusten perusteella on vain vähän tietoa siitä, vaikuttaako raskaudenaikainen altistuminen matalina pitoisuuksina esiintyville ilmansaasteille ennenaikaisen synnytyksen riskiin.

Parodontiitti on hampaan kiinnityskudoksiin vaikuttava infektiolähtöinen tulehdussairaus. Yleensä se diagnosoidaan kliinisen tutkimuksen avulla.