Hammashoitomateriaalien ja -tekniikoiden nopeasta kehityksestä huolimatta pulpaan saakka ulottuvien kariesleesioiden tai muiden hammasvaurioiden hoito on nykyäänkin haastava, sillä pulpan altistuminen suuontelon mikrobeille vaarantaa aina hampaan vitaliteetin. Nykyisin pulpaa suojellaan yleensä poistamalla karies vaiheittain ja/tai selektiivisesti siten, että kerros kontaminoitunutta dentiiniä jätetään lopuksi pulpan päälle. Kontaminoituneen dentiinin päälle ja pulpaontelon seinille on ollut pitkään tapana lisätä kalsiumhydroksidia (Ca(OH)2). Kyseessä on hyvin bioyhteensopiva, vahvasti emäksinen aine, joka kykenee tappamaan bakteereita ja estämään sidosainekemikaalien pääsyn pulpaan. Sen on uskottu myös edesauttavan karioituneen dentiinin remineralisaatiota.
