Hammaslääkärilehden numerossa 3/19 oli mielenkiintoinen artikkeli Tuottava hammaslääkäri – hyvä hammaslääkäri? Miten hammaslääkärin suoriutumista mitataan?, jossa käsiteltiin hoidon tuottavuutta ennen kaikkea kustannustehokkuuden kannalta (1).

När detta nummer av Tandläkartidningen kommer ut vet man antagligen hur det gick för social- och hälsovårdsreformen i riksdagen. Det har funnits goda argument för att hoppas både att den godkänns och att den inte godkänns. Grundlagsutskottet förutsatte ännu en mängd förändringar i sitt senaste utlåtande, men den centrala frågan under hela regeringsperioden har ju varit valfriheten.

Tämän Hammaslääkärilehden ilmestyessä luultavasti tiedetään, miten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen uudistukselle eduskunnassa kävi. On esitetty hyviä perusteita toivoa sekä uudistuksen läpimenoa että sen kaatumista. Perustuslakivaliokunnan tuoreessa mietinnössä edellytettiin vielä monia muutoksia, mutta erityisesti kiistojen keskiössä on tällä hallituskaudella ollut valinnanvapaus.

Före millennieskiftet hade de finländska tandläkarna en klar och tydlig bild av världen. Vi var uppdelade i två grupper, som hade mycket gemensamt, men som också var klart olika på flera sätt.

Suomalaisten hammaslääkärien maailmanjärjestys oli viime vuosituhannella selkeä. Jakauduimme kahteen heimoon, joilla oli yhdistävien tekijöiden lisäksi muutama selkeä ero.

Kommunerna och kommunförbunden ordnar förtroendemannaval under våren 2019. Samtidigt väljs också de förtroendevalda läkarna, tandläkarna och veterinärerna till JUKO och Läkarkartellen. De förtroendevalda väljs för perioden 1.8.2019–31.7.2022.