Tämän kunnioitusta herättävän ja pelätyn sairauden voisi kuvitella kuuluvan historian hämärään, aikaan ennen penisilliiniä. Totta onkin, että globaalit tilastot osoittavat tautitapausten vähentyneen viimeisellä tarkastelujaksolla 1990–2015, mutta kokonaissairastuvuus pysyttelee kuitenkin tasolla 20–100/100 000 henkeä (Watkins ym. N Engl J Med 2017; 377: 713).

Loppuvuodesta 2018 ensin tiedeyhteisö ja sitten media hämmästelivät kiinalaisen tutkijaryhmän raporttia, jonka mukaan kaksi geneettisesti manipuloitua tyttölasta oli syntynyt maailmaan (Lancet editorial 2018; 392: 2412). Käyttämällä ns. geenisaksitekniikkaa (CRISPR-Cas9) alkioiden ominaisuuksiin oli puututtu.

Maailma on tunnetusti suuren diabetesepidemian kynsissä johtuen ennen muuta väestön lihomisesta. Diabetekseen liittyy suurentunut sydän-verisuonitautien riski ja siten myös äkkikuoleman vaara. Aspiriini eli asetosalisyyli anti-tromboottisena aineena pienentää tätä vaaraa mutta toisaalta lisää vuotokomplikaatioita.

Vuonna 2018 ilmestyi kolme systemaattista katsausta ja meta-analyysia tutkimuksista, joissa on selvitetty kolesterolilääke statiinin käyttökelpoisuutta parodontiitin tukihoitona (Muniz ym. Clin Oral Investig 2018; 22: 671, Bertil ym. J Periodontal Res 2018; 53: 267, Meza-Mauricio ym. Clin Oral Investig 2018; 22: 2413).

Triklosaani on antimikrobinen kemikaali, jota käytetään yli 2 000 kuluttajatuotteessa, mukaan lukien saippuat ja hammastahnat. Se on kemikaali, jota on käytännössä mahdotonta välttää. Mutta nyt Yang ym. julkaisivat ensimmäisinä havainnon, jonka mukaan tämä aine saattaakin aiheuttaa tulehdusta (Yang et al. Science Translational Med 2018: DOI:10.1126/scitranslmed.aan4116).

Mediassa on jo kauan hehkutettu, kuinka maapallo tukehtuu muoviin. Kuvat valtamerien valtavista muovikertymistä ovat hätkähdyttävää katseltavaa. Pahinta on, että joka vuosi muovijätettä kertyy meriin miljoonia tonneja lisää.