Muistisairaudet yleistyvät globaalisti väestön vanhetessa. Suomessa on THL:n tilastojen mukaan tällä hetkellä noin 190 000 muistisairauksista kärsivää potilasta, ja uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 14 500. Jopa työikäisiä sairastuu tähän tautiryhmään arviolta 7 000 henkilöä vuodessa (ks. thl.fi).

Jokainen kliinistä työtä tekevä hammaslääkäri on nähnyt lukuisia tapauksia, joissa osittain puhjenneen alaviisaudenhampaan naapurihammas on karioitunut. Englantilaiset kollegat ovat julkaisset tutkimuksen aiheesta, kuinka alaseiskan distaalinen, kervikaalialueen karies vaikutti päätökseen poistaa retinoitunut viisaudenhammas.

Sattui silmiini hauska artikkeli New Scientist -lehdestä. Manchesterin yliopiston tutkijat Adisa Azapagic ja Namy Espinoza-Orias olivat selvittäneet eväsvoileipien hiilijalanjälkeä (New Scientist, 3 February, 2018). Asialla ei ole mitään tekemistä hammaslääketieteen kanssa, mutta aihe kenties kiinnostaa alalla työskenteleviä – varsinkin mikäli lounas kuitataan eväillä, kuten usein lienee asianlaita. Seuraavia tuloksia raportoitiin.

Tuore monikansallisen tutkijaryhmän julkaisema meta-analyysi raportoi peri-implantiitin esiintyvyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä (Rakic ym. Clin Oral Investig 2018; 22: 1805–16). Eurooppalainen konsensus-työryhmä on vuonna 2012 määritellyt peri-implantiitin diagnostiset kriteerit, joita tässäkin tutkimuksessa oli käytetty (Sanz & Chapple, J Clin periodontol 2012; doi:10.1111/j.1600-051X.2011.01837x).

Ruotsalainen evoluutiogeneetikko Svante Pääbo konstruoi ensimmäisenä neanderthalin ihmisen luista eristetystä DNA:sta koko kaukaisen sukulaisemme genomin. Myöhemmin hänen Max Planck Instituutissa Leipzigissa toimiva tutkimusryhmänsä osoitti, että neanderthalin ja nykyihmisen välillä oli ollut suhteita ja että meidän itse kunkin genomissa on useita neanderthalilaisilta perittyjä geenejä.

Hammasekstraktion jälkeisen verenvuodon tyrehdyttämisessä on kauan käytetty traneksaamihappoa, niin paikallisesti applikoimalla liuosta suoraan haavaan kuin pitempiaikaisena hoitona suun kautta annosteltuna. Suomessa tätä kirjoitettaessa lääkettä myydään seuraavilla kauppanimillä: Caprilon®, Cyklokapron®, Tranexamic acid®, joista viimeksi mainittua on saatavilla useamman lääketehtaan geneerisenä tuotantona.