Post

ArtikkelitPotilastiedon arkisto käyttöön suun terveydenhuollossa

21.8.2017Anu Tilander
paajuttu_kanta

Potilastiedon arkisto on terveydenhuollon yhteinen tietokanta, joka kuuluu Kanta-palveluihin. Vastaanotot käyttävät Potilastiedon arkistoa oman potilastietojärjestelmänsä kautta.

Arkisto toimii sähköisten potilastietojen pitkäaikaisen säilyttämisen paikkana, jossa tiedot ovat kaikkien potilaan hoitoon osallistuvien terveydenhuollon toimijoiden käytössä. Kansalaiset voivat puolestaan katsoa ja tarkistaa hoitotietojaan Omakanta-palvelussa sekä asettaa suostumuksia tai kieltoja tietojensa näkymisestä.

Yli 5 miljoonan potilaan tietoja on jo tallennettu Potilastiedon arkistoon, jonka ylläpidosta vastaa Kela. Omakannasta omia lääkitys- tai terveystietojaan on käynyt katsomassa yli 2 miljoonaa kansalaista.

– Koko terveydenhuollossa julkinen sektori käyttää Potilastiedon arkistoa jo kattavasti. Yksityiseltä puolelta mukana on nyt noin 6 000 yritystä ja ammatinharjoittajaa, jotka ovat liittyneet arkistoon 155 pääliittyjän mukana. Yksityiset ovat hyödyntäneet yhteisliittymismallia, jolloin esimerkiksi lääkäriaseman kaikki ammatinharjoittajat liittyvät Kanta-palvelun käyttäjiksi pääliittyjän mukana, kertoo erikoissuunnittelija Päivi Achte Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Vuoden 2017 loppuun mennessä valtaosan suun terveydenhuollon organisaatioista odotetaan hyödyntävän Kanta-palveluita.
Päivitetty lista liittyneistä terveydenhuollon yksiköistä löytyy viranomaisten ylläpitämiltä Kanta-sivuilta (http://www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille/earkiston-esittely).

Sote-palvelujen tuottajilta vaaditaan liittymistä

Potilastietojen sujuva liikkuminen ja tehokkaampi hyödynnettävyys ovat tärkeä osa myös käynnissä olevaa sote-uudistusta. Kanta-palvelut ovat keskeinen työkalu, jonka avulla tiedot kulkevat terveydenhuollon toimijoiden välillä.

Tiedot arkistoidaan teknisesti yhtenevässä muodossa, mikä mahdollistaa tietojen siirrettävyyden järjestelmästä toiseen ja parantaa tietojen saatavuutta kaikissa potilaan hoitoon osallistuvissa yksiköissä.

– Valmisteilla oleva valinnanvapauskin edellyttää, että potilastiedot liikkuvat yli organisaatiorajojen. Esimerkiksi palvelusetelipotilaita hoitavilta tuottajilta edellytetään jatkossa Potilastiedon arkistoon liittymistä. Siksi liittyminen kannattaa hoitaa ajoissa kuntoon, Potilastiedon arkiston projektipäällikkö Tarja Räty THL:stä muistuttaa.

Asiakkaan näkökulmasta tietojen käytettävyys yli organisaatiorajojen tukee myös valinnanvapautta.

– Potilas voi valita toisen palveluntuottajan, ja aiemmat hoitotiedot ovat automaattisesti käytössä myös uudella vastaanotolla.

Lisäksi potilaan aiempia tutkimustuloksia voidaan hyödyntää, mikä voi vähentää esimerkiksi samojen tutkimusten uudelleen tekemistä.

– Potilaan ei myöskään tarvitse enää kuljetella papereita vastaanotolta toiselle.

Ensimmäisen liittyjän kokemukset positiivisia

Suun terveydenhuollossa ensimmäisenä Potilastiedon arkistoon liittyi Assisdentia käyttävä Kouvolan Hammastiimi. Arkiston käyttö alkoi toukokuun loppupuolella. Timo Mynttinen Kouvolan Hammastiimistä kertoo prosessin edenneen lähes suunnitelmien mukaan.

– Olemme olleet mukana testaamassa käyttämämme potilastietojärjestelmän teknistä liittämistä arkistoon, joten sen ansiosta olimme monia muita vastaanottoja pidemmällä arkistoon liittymisessä, Mynttinen mainitsee.

Vastaanotolla on kolme hoitohuonetta, joissa työskentelee kolme hammaslääkäriä, suuhygienisti ja neljä hammashoitajaa.
Hänen mukaansa käyttöönotto ei vaadi vastaanotolta mittavaa työpanosta, jos on jo hoitanut liittymisen Kanta-palveluihin kuuluvaan resepti-palveluun. – Silloin pitää korkeintaan päivittää omavalvontasuunnitelma.

Kollegoita hän neuvoo seuraamaan oman järjestelmätoimittajan tiedotusta arkistoon liittymisen aikatauluista.

– Kannattaa myös itse alkaa perehtyä ja kouluttaa samalla henkilökuntaa toimimaan uusien Kanta-vaatimusten mukaan.

Mynttinen muistuttaa, että Potilastiedon arkiston myötä jokaisen potilaan suostumus hoitotietojensa luovuttamiseen on tarkistettava ja tarvittaessa päivitettävä ennen hoitokirjauksia.

Arkiston käytännön hyödyt hammaslääkärille jäävät hänen kokemuksensa mukaan vielä nähtäväksi.

– Odotan, että joissain tilanteissa potilaan terveystietojen näkemisestä on hyötyä hoitopäätöksiä tehtäessä. Positiivista on myös se, että hoitotietojen kirjauksiin tulee ehkä lisää selkeyttä ja täsmällisyyttä.

Kokemustensa perusteella Mynttinen arvioi, että potilastietoja ei ole tarpeen hakea rutiinisti joka asiakkaan kohdalla ainakaan pitkään toimineilla vastaanotoilla, joilla on vakituinen potilaskanta.

– Potilasta palvelee Omakanta, josta voi katsella ja tarkistaa omia hoitotietoja. Lisäksi potilas hyötyy siitä, että tarvittaessa myös hammaslääkärillä on saatavissa kattavampaa tietoa potilaan terveydentilasta hänen suostumuksellaan, Mynttinen tiivistää.

Lohjalla hyödynnettiin kuntien yhteistyötä

Potilastiedon arkistoon ponnistettiin Lohjalla yhteisen projektin siivittämänä.

– Otimme Potilastiedon arkiston käyttöön projektissa, jossa tekivät yhteistyötä THL, potilastietojärjestelmän toimittaja InNet Oy (Winhit), Lohjan ja kolmen muun kunnan tietohallinnot sekä paikalliset suun terveydenhuollon yksiköt ja näiden pääkäyttäjät. Koordinoijana toimi ulkopuolinen ict-konsultti Primesolutions, kertoo Lohjan kaupungin terveyspalvelupäällikkö, EHL Jari Linden.

Lohja tarjoaa palvelinympäristön Länsi-Uudenmaan terveyskeskuksille Karviaiselle, Siuntiolle ja Inkoolle. Kaikki käyttävät samaa potilastietojärjestelmää.

Aikataulun osalta edettiin seuraavasti: keväällä 2016 päätettiin tehdä yhteinen projekti, joka aloitettiin saman vuoden huhtikuussa. Syksyllä 2016 järjestettiin useita koulutuksia, kuten kuntien yhteinen pääkäyttäjäkoulutus, THL:n rakenteisen kirjaamisen koulutukset, Kanta verkkokoulu ja loppukäyttäjäkoulutukset. Winhitin Kanta-versio otettiin käyttöön marras-joulukuussa 2016. Keväällä 2017 tehtiin omavalvontasuunnitelma ja käyttöönottokokeet, ja Potilastiedon arkistoon liityttiin kesäkuussa. 

Liittyminen sujui hänen mukaansa kokonaisuutena jopa yllättävän helposti. Haastavinta oli teknisten ongelmien ratkaisu.

– Niissä eniten työtä tekivät potilastietojärjestelmän toimittaja ja tietohallintoyksiköt. Suun terveydenhuollon henkilökunnan kannalta haastavinta oli opetella potilastietojärjestelmän Kanta-versio, sillä muutos edelliseen versioon oli suuri.

Parhaat tietolähteet käyttöönotossa olivat THL ja projektia koordinoinut ict-asiantuntija.

Lindenin mukaan yleisesti voi myös todeta, että ict-asioita kannattaa hoitaa kuntien välisenä yhteistyönä ennen siirtymistä maakunnan leveämpiin hartioihin.

– Hammaslääkäri saa jatkossa helpommin tietoa potilaasta, joka käy hoidossa eri sektoreilla tai on muuttanut toiselle paikkakunnalle. Muita potilaan hoitoon liittyviä hyötyjä on esimerkiksi Kannan vaatima rakenteinen kirjaaminen, joka ohjaa ja yhdenmukaistaa kirjaamista sekä parantaa potilasasiakirjamerkintöjen
laatua.

Linden korostaa, että Kannasta on mahdollista tehdä keskeinen yhteydenpitokanava terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaan/asiakkaan välille.

– Suun terveydenhuolto toimii tässä kehityksessä osana muuta sote-sektoria. Lisäksi Potilastiedon arkiston tietojen hyödyntämiseen sisältyy paljon mahdollisuuksia lääketieteellisen ja hammaslääketieteellisen tutkimuksen näkökulmasta.

Uudistus on hänestä kuitenkin erityisesti potilaan etu.

– Potilaan hoidon laatu paranee ja sujuvoituu, kun hänen terveystietonsa ovat käytössä kaikkialla. Lisäksi potilas voi seurata ja tarkistaa omaa hoitoaan koskevia asioita. Tästä hyötyvät varsinkin ne potilaat, jotka tarvitsevat monia eri hoitopalveluja ja niiden välistä integraatiota, Linden painottaa.

Mistä tietoa ja tukea liittymiseen?

Tietoa ja tukea liittymiseen on saatavilla runsaasti. Viranomaisten ylläpitämän Kanta-sivuston ammattilaisten osio on keskeinen tietopankki (www.kanta.fi).
Aloita perehtyminen liittymisen vaiheet esittelevästä Kanta-palvelujen käsikirjasta ja tutustu Kanta-sivuston verkkokouluihin. Kysymyksiä voi lähettää tarvittaessa myös sähköpostitse, jos materiaaleista ei löydä vastausta: Kantapalvelut@thl.fi (esim. toimintamallit, liittymismallit, omavalvonta) tai kanta@kanta.fi (esim. liittymishakemus, käyttöönottokoe, Omakanta).

Kanta-palvelujen käyttöönotossa on kaksi pääkokonaisuutta: liittymisvalmistelut, jotka tehdään yhteistyössä järjestelmätoimittajan kanssa sekä toimintamallit, joiden mukaan arjen työssä toimitaan sen jälkeen, kun organisaatio on liittynyt Kanta-palveluun.

THL ja Kela tukevat organisaatioita liittymisvalmisteluissa yhdessä järjestelmätoimittajien kanssa. Liittyjän kannalta keskeinen yhteistyötaho on potilastietojärjestelmätoimittaja, joka on tukena käyttöönotossa.

Kelan vastuulla on tukea erityisesti Kanta-palvelujen asiakkaaksi tulemisessa. Liittymishakemus toimitetaan Kelan Kanta-palveluun, josta saa tukea asiakkuuteen ja käyttöönottoprojektin loppuvaiheeseen liittyvissä asioissa.

THL ja Kela järjestävät säännöllisesti myös koulutustilaisuuksia sekä terveydenhuollon että erikseen suun terveydenhuollon henkilöstölle. Jo pidettyjä koulutuksia voi katsoa verkosta tallenteena. Lisäksi on hyvä tilata sähköpostiin Kanta-palvelujen uutiskirje, jonka avulla pysyy ajan tasalla.

Kanta-palveluiden käyttöönotosta on kerätty tietoa myös Hammaslääkäriliiton sivuille: www.hammaslaakariliitto.fi/kanta

Potilastietojärjestelmien Kanta-valmius 8/2017: 

  • Assisdent 6 (Entteri Oy): Kanta-yhteensopiva 
  • WinHit (In Net Oy): Kanta-yhteensopiva
  • Lifecare (Tieto Oyj): Kanta-yhteensopiva
  • MeriOral, Mediatri (Mediconsult Oy): Kelan Kanta-palveluissa testauksessa
  • eRA (Atostek Oy): Kelan Kanta-palveluissa testauksessa
  • Receptumin Helmi ja Opus Dental liittyvät eRA-järjestelmän kautta, eivät sertifiodu itse.
  • Abilita (Abilita Oy, ruotsinkielinen): Kelan Kanta-palveluissa testauksessa

Mitkä Kanta-palvelut?

  • Potilastiedon arkisto
  • Resepti-palvelu
  • Lääketietokanta
  • Tiedonhallintapalvelu
  • Omakanta
  • Kelain
  • Terveydenhuollon todistusten välityspalvelu

Nämä ovat uusia julkisia palveluita, joita kutsutaan Kanta-palveluiksi. Ne muodostavat lainsäädäntöön perustuvan palvelukokonaisuuden, joka on otettu kansalaisten, terveydenhuollon ja apteekkien käyttöön vaiheittain vuodesta 2010 alkaen.

Lue lisää: www.kanta.fi

Tietojen luovutukset Potilastiedon arkistosta vain suostumuksella

Potilastiedon arkistoon tallennetut potilastiedot ovat tiedot tallentaneen rekisterinpitäjän käytettävissä. Jos potilastietoja haetaan toisen rekisterinpitäjän rekisteristä, kyseessä on luovutus, johon tarvitaan potilaan suostumus. Potilaan antama suostumus on voimassa toistaiseksi ja käsittää kaikki järjestelmässä jo olevat ja myös siihen myöhemmin tallennettavat potilastiedot. Potilas voi kuitenkin rajata suostumuksen laajuutta erikseen tekemällään kiellolla. Kiellon voi kohdistaa tietyn palvelutapahtuman tai palvelujen antajan tietoihin.

Ennen suostumuksen antamista terveydenhuollossa kerrotaan potilaalle valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista, arkistointipalveluun tallennetuista tiedoista ja niiden käyttömahdollisuuksista sekä mahdollisuudesta rajoittaa tietojen luovutusta.
Potilastiedon arkiston loki- ja valvontapalvelujen avulla varmistetaan potilastietojen tietoturvallinen ja lainmukainen käyttö. Kaikista potilastietojen käytöstä ja luovutuksista kirjataan lokitiedot, jotka mahdollistavat jälkivalvonnan.

Varmistukset sähköisellä allekirjoituksella

Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon ja potilastiedon arkiston välillä tapahtuu salattuna.

Potilastietojärjestelmiä käyttävien terveydenhuollon ammattilaisten käyttäjärooleja ja oikeuksia potilastietojen käsittelyyn hallitaan paikallisesti terveydenhuollon organisaatioissa. Järjestelmiä käyttävät henkilöt tunnistetaan, ja he kirjautuvat järjestelmiin omalla terveydenhuollon ammattikortilla. Arkistoon lähetettävät tiedot varmistetaan tietoteknisesti.

Tiedonhallintapalvelu

Osana arkistopalvelua ylläpidetään valtakunnallista Tiedonhallintapalvelua. Sinne tallennetaan potilaan tahdonilmaisu- ja suostumustiedot, joita ovat:

  • tieto siitä, että potilasta on informoitu valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista (Kanta-palvelut)
  • potilaan suostumus potilastietojen luovutukseen
  • suostumuksen peruutus
  • potilastietojen luovutuskiellot
  • luovutuskieltojen peruutukset

Tiedonhallintapalveluun tallennetaan myös tieto potilaan hoitotahdosta tai potilaan kannasta elinluovutuksiin. Jatkossa terveydenhuollon toimintayksiköt saavat Tiedonhallintapalvelun kautta lisäksi käyttöönsä potilaan keskeiset terveystiedot.

Rekisterinpitäjyys

Potilastiedot Potilastiedonarkistoon tallentanut terveydenhuollon toimintayksikkö on tuottamiensa tietojen rekisterinpitäjä. Tiedonhallintapalveluun tallennettujen suostumuksenhallinta-asiakirjojen ja tahdonilmausten rekisterinpitäjä on Kela. Organisaatiomuutoksissa rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, että arkistoitujen tietojen rekisterinpitäjätiedot muutetaan uuden tilanteen mukaiseksi.

THL on julkaissut yksityiselle terveydenhuollolle ohjeen Kanta-palvelujen yhteyksien jatkuvuuden varmistamiseksi muutostilanteissa.

Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Laki sähköisestä lääkemääräyksestä säätää Resepti-palvelun käyttöönoton pakolliseksi apteekeille, terveydenhuollon toimintayksiköille ja terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa vastaanottoa pitäville ammatinharjoittajille.

Käyttöönotto on vapaaehtoista terveydenhuollon toimintayksiköille Ahvenanmaalla sekä itsenäisinä ammatinharjoittajina muualla kuin terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa toimiville lääkäreille ja hammaslääkäreille.

Lain tavoitteena on potilas- ja lääketurvallisuuden parantaminen sekä lääkkeen määräämisen ja toimittamisen helpottaminen ja tehostaminen.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (Asiakastietolaki) velvoittaa julkiset terveydenhuollon organisaatiot tallentamaan potilastiedot valtakunnallisesti keskitettyyn arkistoon. Yksityisille terveydenhuollon organisaatioille keskitetyn arkiston käyttöönotto on pakollista, jos potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys toteutetaan sähköisesti. Käyttöönotto on vapaaehtoista terveydenhuollon toimintayksiköille Ahvenanmaalla.

Asiakastietolain tavoitteena on edistää potilastietojen tietoturvallista käsittelyä, potilaiden tiedonsaantimahdollisuuksia sekä terveydenhuollon palveluiden
potilasturvallista ja tehokasta tuottamista.


Lähde: http://www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille

Lue myös
Etsitkö näitä?